Suomalaiset vastustavat ehdotusta EU:n presidentistä

Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta ei halua presidenttiä EU:lle. Myöskään ajatus EU:n muuttamisesta liittovaltioksi ei saa kannatusta tuoreessa gallup-tutkimuksessa.


Suomalaiset eivät halua, että EU:lle valittaisiin yhteinen presidentti. Euroopan parlamentin tiedotustoimiston mielipidemittauksessa 82 prosenttia vastusti ajatusta presidentistä, joka edustaisi EU:ta kansainvälisesti ja jolla olisi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa samankaltainen asema kuin Suomen presidentillä. EU-presidentin valintaa kannatti vain 14 prosenttia. Mielipidemittauksen teki Suomen Gallup ja vastaajia oli tuhat.

EU:n muuttaminen liittovaltioksi ei sekään nostattanut suurta innostusta. Yli puolet, 54 prosenttia, pitäisi EU:n nykyisellään. Yhdeksän prosenttia tunnustautui liittovaltion kannattajiksi ja 21 prosenttia halusi nykyistä löyhemmän unionin.

Kysyttäessä, mitä asioita halutaan siirtää jäsenmailta EU-tasolla päätettäviksi oli kansalaisilla varsin varovainen linja. Kaksi aihealuetta sai enemmistön kannatuksen; ympäristöasiat ja kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen liittyvät asiat. Molempia kannatti 54 prosenttia vastanneista. Melko suurta kannatusta nautti myös ajatus, että alkoholipolitiikka (45 prosenttia) ja kansalaisten perusoikeuksiin liittyvät asiat (40 prosenttia) tulisivat EU:n hoitoon. Verotuksen, ulkopolitiikan, poliisivoimat, maatalouspolitiikan ja maahanmuuttopolitiikan vastaajat halusivat mieluiten säilyttää kansallisella tasolla.

Venäjää ei haluta EU:n jäseneksi


EU-parlamentin asema haluttiin sekin säilyttää ennallaan. Puolet vastaajista kannatti tätä vaihtoehtoa, hieman alle neljäsosa halusi vähentää parlamentin valtaa EU:n päätöksenteossa. Kansalaiset eivät kuitenkaan olleet kovin innokkaita käyttämään omaa valtaansa parlamentin valinnassa. Vain 47 prosenttia ilmoitti olevansa varmoja, että he äänestävät seuraavissa parlamenttivaaleissa.

Toisaalta kysely osoitti myös, ettei suomalaisilla ole kovin tarkkaa kuvaa siitä, kenellä EU:ssa on todellinen valta. Reilu kolmannes (35 prosenttia) arveli, että komissio on mahtavin unionissa. Vajaa kolmannes, eli 30 prosenttia uskoi parlamentin määräävän kaapin paikan. Vain 17 prosenttia asetti jäsenmaiden hallitusten muodostaman ministerineuvoston kärkisijalle.

Suomalaisten kanta, ettei EU:n pitäisi enää kovin paljon muuttua, tuli näkyviin myös kannoissa laajentumiseen. Yli kaksi kolmannesta, 69 prosenttia, katsoi että laajentuminen voisi loppua kun nykyiset hakijat ovat liittyneet. Vain 24 prosenttia halusi jatkaa EU:n kasvattamista. Mieluiten vastaajat toivoivat Norjan, Sveitsin ja Islannin liittyvän unioniin. Naapurimaa Venäjää kannatti EU:n jäseneksi vain 22 prosenttia vastaajista. Vain Albania oli vähemmän suosittu tulokas, kun taas Jugoslaviaa ja Kroatiaa kannatti 36 ja 33 prosenttia. Turkki, joka on jo tunnustettu EU:n hakijamaaksi, mutta jonka kanssa ei vielä neuvotella jäsenyydestä, ei ollut kovinkaan suosittu tarjokas. Vain 29 prosenttia kannatti Turkin jäsenyyttä EU:ssa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat