Suomalaiset tyytyväisiä kulttuuritarjontaan

Viulunsoittaja katolla

Opetusministeriö teetti kyselyn kulttuuripalvelujen käytöstä ja merkityksestä. Kulttuuripuntari -raportti julkistettiin tänään Helsingissä. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimeen liittyviä palveluja käytetään laajalti ja ne tavoittavat väestöstä suurimman osan. Tyytyväisyys kirjastopalveluihin näkyy myös kirjastojen ahkerana käyttönä. Suomalaiset ovat myös valmiita sijoittamaan enemmän verovaroja kulttuuripalvelujen kehittämiseen taloudellisen tilanteen niin salliessa. Nykyistä enemmän ollaan valmiita satsaamaan eritoten nuorisotyöhön, liikuntaharrastuksiin ja kirjastotoimeen.

Käyttömaksuille selvä ei

Vastaajat eivät kannata kulttuuripalvelujen käyttömaksujen tai niiden korotuksia. Kielteisintä suhtautuminen on kirjasto- ja nuorisotoimen osalta. Jo nyt kulttuuritilaisuuksien lippujen hintoja pidetään sangen korkeina. Näin on varsinkin opiskelijoiden sekä koulutukseltaan ja taloudelliselta asemaltaan alempien sosiaaliryhmien keskuudessa. Palvelujen käyttöön liittyvistä kulutustottumuksista vastaajat kertoivat käyvänsä useimmin kirjastoissa, urheilukilpailuissa ja elokuvissa.

Reilu kolmannes mainitsi kiireen perusteena kulttuuripalvelujen käytön vähäisyydelle. Liikuntaa pidettiin merkityksellisimpänä työssä ja arkielämässä jaksamisen kannalta. Toiseksi eniten vastaajat painottivat kirjastopalveluja ja television viihdeohjelmia. Vapaa-ajan vietossa televisiolla arveltiin olevan eniten merkitystä. Oopperalla, sinfonia- ja kamarimusiikilla oli vähäisin merkitys vapaa-ajan vietossa.

Naiset saavat voimaa kulttuuriharrastuksista

Naiset suosivat jonkin verran miehiä enemmän kulttuuripalveluja. Tosin erot eivät olleet tutkimuksessa suuria. Naiset käyvät miehiä enemmän teatterissa, konserteissa ja taidenäyttelyissä. He myös pitävät näitä tärkeämpänä arkielämässä ja työssä jaksamiselle kuin miehet. Miehet taas ovat innokkaampia penkkiurheilijoita. Tutkimuksen mukaan kulttuuripalvelujen käyttämisessä on suurempi merkitys sosiaalisella taustalla, eritoten koulutustaustalla kuin sukupuolella. Aktiivisuus ja osallistuminen kasaantuvat korkeasti koulutetuille. Työttömien vastuksissa näkyivät usein myös taloudelliset rajoitteet.

Kaupunkien keskustoissa ja taajamissa kulttuuripalveluja tarjotaan paremmin kuin haja-asutusalueilla, ilmenee raportista. Tutkimuksessa todetaankin, että palvelujen tarjonta ja kehittäminen kohdistuvat eri väestöryhmiin eri tavalla. Kulttuuripalvelujen julkisesta tuesta päätettäessä onkin mietittävä, miten palvelujen laajentaminen vaikuttaa koulutuksellisiin, sosiaalisiin, taloudellisiin ja alueellisiin eroihin, korostetaan raportissa. Niinikään on huomioitava sukupuolten ja sukupolvien välinen tasa-arvo.

Kulttuuripuntari -raportti koottiin elokuussa. Tilastokeskus haastatteli hieman yli kahtatuhatta 15-65-vuotiasta suomalaista.
(STT)