Mainos

Suomalaiset tuntevat itsensä yhä tervetulleeksi Ranskassa, vaikka ilmapiiri on kiristynyt

Yhteiskunnallinen ilmapiiri on kiristynyt myös Ranskassa Englannin Brexit-äänestyksen jälkeen, ja moni maahanmuuttaja on saanut kuulla olevansa väärässä maassa.

Ranskassa asuvat suomalaiset tuntevat itsensä yhä tervetulleeksi, kansallismielisyyden noususta huolimatta.

Pariisin alueen RER-junan C-linja tuo lastillisen turisteja Versailles Rive gauchen asemalle. Heidän määränpäänä on linna, missä aurinkokuningas Louis XIV piti hoviaan.

Muutaman korttelin päästä siitä asuu Sandra Rantanen. Rappukäytävän ovikellossa lukee Mangiaban. Hänen tulevan aviomiehensä Jean-Bernardin sukunimi. Perheen kahdeksanvuotias poika Arthur, innokas jalkapalloseura PSG:n kannattaja, on miehen entisestä suhteesta.

Juuri kun olen saapunut tekemään haastattelua, ovikello soi. Ovella olevalla miehellä on asiaa yläkerran vesivahingosta. Ne ovat ranskalaisissa asunnoissa vakioriesa.

Kolmekymmenvuotias Rantanen saapui Ranskaan 2012. Hän on koulutukseltaan kulttuurituottaja, mutta nyt hän on niin kutsuttuna head hunterina IT-alan konsulttiyhtiö Expacessa. Rantanen vaikuttaa myös ranskalais-suomalaisen nuorkauppakamarin puheenjohtajana.

– Olin siellä työharjoittelijana 2013. Silloinen puheenjohtaja halusi jättää toimen, ja järjestettiin vaalit, joihin osallistuin, ja voitin, Seinäjoelta kotoisin oleva Rantanen kertoo.

2:55

Vaaleista puhutaan jatkuvasti

Ranskan presidentinvaaleja ei ole voinut välttää Rantasenkaan perheessä ja työpaikalla.

Mies on salkunhoitajana Credit du Nord -pankissa.

– Kyllä me kotona puhutaan, ja mieheni on hyvin perillä asioista ja argumentoi.

Rantasella ei ole äänioikeutta, mutta hän on kuitenkin pohtinut mahdollisia kandidaattejaan.

– EU-vastaiset ehdokkaat eivät olisi listallani. Muuten siellä on hyviäkin ehdokkaita, en osaa sanoa, ehkä (Emmanuel) Macron tai sitten joku muu.

Britanniassa Brexit-äänestyksen jälkeen moni siellä asuva suomalainenkin sai kuulla, ettei ole välttämättä tervetullut.

Rantanen ei ole törmännyt samanlaisiin kommentteihin Ranskassa, vaikka maassa yleinen ilmapiiri on kiristynyt. Terrorismi, siirtolaisuus, työttömyys, talous…

– Suomalaisen ja EU-maasta olevan on helpompi olla, Rantanen pohtii.

Perheellä on myös tarkoitus pysyä Ranskassa.

– Mutta sitten jos olisi yhteisiä lapsia, niin toivoisin että omat lapset saisivat kokemuksen molemmista kulttuureista. Käytännössä sitten pitäisi tietysti miettiä työpaikat, koulut ja kaikki. Mutta täällä asumme toistaiseksi.

Moni ranskalainen manaa kotimaansa tilaa, kaikki on huonosti. Mielialat näkyvät vaalikampanjoinnissa. Mutta kai Ranskassa on jotain hyvääkin?

– Energia. Täällä ei jäädä vellomaan menneisiin, vaan mennään eteenpäin.

Ihmiset kommunikoivat ja keskustelevat paljon ja elävästi. Pariisissa on paljon tekemistä, ja maaseutu on kaunis. Ja terveydenhoitoa on kehuttava, Rantanen listaa.

"Huutelua ei ole kuulunut – toistaiseksi"

Rantasen ystävä Virve Boesch istuu kotinsa keittiönpöydän ääressä ja katsoo, kun aviomies Jean-Michel valmistaa lounasta. Ikkunasta näkyy kevään vehreys puiden latvoissa.

He asuvat nyt Choisy-le-Roi’ssa Pariisin kaakkoispuolella. Suomi on avioparille tuttu, sillä animaattori Jean-Michel oli aiemmin töissä Roviolla Suomessa. 28-vuotias Virve Boesch on itse käsityöalan yrittäjä ja muotoilija.

– Se mikä Pariisissa on hienoa, on että täällä löytyy myös vähän tällaiselta pienemmältä ja erikoisemmalta alalta voi löytyä töitä.

Keittiön pöydällä makaa nippu vaalimainoksia. Ranskan valtio jakaa kaikille jokaisen ehdokkaan vaalimainoksen ja kuoressa ovat myös äänestyslipukkeet.

– Jos voisin äänestää, äänestäisin (radikaalivasemmistolaista Jean-Luc) Mélenchonia tai sitten (sosialistien Benoît) Hamonia. Valinta perustuu siihen, että molemmilla on ohjelmat, joissa korostetaan koulutuksen, kulttuurin ja tasa-arvoisuuden teemoja.

Brexit, Donald Trump, Suomen kuntavaalit ja nyt Ranskan presidentinvaalit.

– Kyllä (politiikka) on lähes jokapäiväinen keskustelunaihe sekä kotona että kaveripiirissä että töissä.

Boesch ei ole hänkään törmännyt brexitmäiseen ulos maasta -huuteluun.

Tunnelma on Pariisissa hieman kiristynyt Brexitin ja terrori-iskujen takia, mutta suurta muutosta Boesch ei ole havainnut, poliiseja ja sotilaita on toki kaduilla näkyvästi enemmän. Eurooppalaisena Pariisissa on helppo olla.

– Ei ainakaan toistaiseksi ole huudeltu. Saa nähdä mitä näiden presidentinvaalien jälkeen tulee tapahtumaan.

Mitä hyvää ja huonoa on Boeschin nykyisessä kotikaupungissa ja -maassa.

– Koulutuksen arvostusta ja opettajan palkkoja Ranskassa voisi lisätä.

– Ranskassa ja varsinkin Pariisissa hyvää on se että täällä on kuitenkin niin paljon ihmisiä niin monesta eri maasta, että tämä on ollut pitkään kulttuurien sulatusuuni, ja se on tosi tärkeää.

Pariskunnan tulevaisuus on avoin.

– Voi olla että jäämme tänne vielä joksikin aikaa, saattaa olla että muutetaan takaisin Suomeen jossain vaiheessa, tai sitten johonkin englanninkieliseen maahan, Kanadaan tai Irlantiin.

Matkalla juna-asemalle on kunnantalo. Puiden siimeksestä kuuluu riemunkiljahduksia. Siellä on tuore hääpari lukuisten vieraiden keskellä. Elämä se jatkuu.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.