Suomalaiset suostuisivat verokorotuksiin

Puolet suomalaisista on valmiita maksamaan kovempaa kunnallisveroa, jos uhkana on kuntapalvelujen karsiminen. Kuntaliiton tuoreen kyselyn mukaan halukkuus verojen kiristämiseen on hieman kasvanut. Viimeksi vastaava kysely tehtiin neljä vuotta sitten, jolloin halukkaita oli muutama prosentti vähemmän.

Suopeus verojen nostoa kohtaan voisi kasvaa vielä enemmän, jos kysely tehtäisiin nyt, arvioi Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

- Kyselyn aikana taantumakeskustelu ei ollut vielä käynnissä. Silloin kun talous on heikoilla, kuntapalveluiden arvostus on korkeimmillaan.

Pekola-Sjöblomin mukaan kyselyn tulosta voi selittää kunta- ja palvelurakenneuudistus, joka on saanut ihmiset tiedostamaan palveluiden tärkeyden.

Naiset ja vanhemmat ikäluokat suhtautuvat suopeimmin veronkorotuksiin. Pekola-Sjöblom huomauttaa, että vastauksia värittää myös tiedon puute.

- Ei osata mieltää, mitä se kunnallinen toiminta on. Tätä ilmenee kaikissa ikäryhmissä.

Suurissa kunnissa vaaditaan enemmän

Selvä enemmistö vastaajista pitää tärkeänä, että palvelut säilyvät kunnan järjestäminä. Terveyskeskuksen lääkärin vastaanotto sekä peruskoulut ovat tärkeysjärjestyksen kärjessä.

Kuntalaiset ovat selkeästi tyytyväisimpiä koulutuspalveluihin. Sosiaalipalveluissa on eniten toivomisen varaa. Pienillä paikkakunnilla palveluita pidetään parempana kuin suurissa kunnissa.

- Ihmiset tietävät, että pienissä kunnissa ei ole mahdollista järjestää luksuspalveluita. Suurissa kunnissa on enemmän aktiivisia ikäluokkia ja myös koulutustaso on usein korkeampi.

- Jos jotakin ei saada heti, tässä ja nyt, noustaan heti barrikadeille, Pekola-Sjöblom vertaa.

Tyytymättömyyttä lisää myös palvelun huono saavutettavuus. Eniten ongelmia löytyy joukkoliikenteestä, joka saa moitteita yli puolelta vastaajista. Myös hammashoito ja terveyskeskuslääkärien vastaanotto herättävät kritiikkiä. Moni vastaaja kokee saaneensa yksityisiltä lääkäriasemilta parempaa hoitoa kuin kunnalta.

Pekola-Sjöblomin mielestä tyytymättömyydessä voi olla kyse myös siitä, että kokemus palvelusta puuttuu.

- Jos palveluita arvioidaan vain veronmaksajina, arvio perustuu usein toisen käden tietoon ja negatiivisiin mielikuviin.

Kysely tehtiin 40 kunnassa eri puolilla maata. Vastaajia oli noin 13 000.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat