Suomalaiset saavat harvoin veritartuntoja työssään

Suomalaisten työssään saamat vakavat veritartunnat ovat edelleen harvinaisia, vaikka esimerkiksi hepatiitti- ja hi-virusta kantavia on yhä enemmän Suomessakin. Eniten merkittäviä työperäisiä tartuntoja on saatu maksatulehdusta aiheuttavista B- ja C-hepatiittiviruksista.

Sen sijaan työssä saatuja hiv-tartuntoja ei Suomessa ole toistaiseksi raportoitu ainoatakaan. Maailmalla näitä on raportoitu yli sata.

Infektiosairauksien erikoislääkärin Veli-Jukka Anttilan mukaan ammattitautirekisteriin on ilmoitettu vuosina 1992-2001 kaikkiaan neljä hepatiitti-B ja viisi hepatiitti-C tartuntaa. Näistä valtaosan on saanut hoitaja tai muu terveydenhoidon työntekijä. Sairaanhoitopiirit noudattavat kuitenkin erilaisia käytäntöjä työntekijöiden B-hepatiittirokotuksissa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä rokotetaan jo kaikki potilaiden ja veren kanssa tekemisiin joutuvat työntekijät.

Veren välityksellä leviävistä viruksista B-hepatiitti tarttuu Anttilan mukaan herkimmin ja hiv-huonoimmin. Veriroiskeet terveelle iholle eivät aiheuta tartuntavaaraa.

Jos hiv-verialtistus tapahtuu, on toimittava nopeasti. Ennalta ehkäisevä hiv-lääkitys pitäisi aloittaa kahden tunnin sisään altistuksesta. Lääkitykseen liittyy kuitenkin sivuvaikutuksia, joten turhaa lääkitystä on vältettävä. Nykyisin viruslaboratoriot voivat tehdä virusmäärityksiä ainakin pääkaupunkiseudulla muutamassa tunnissa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat