Suomalaiset pelaavat kännykällä ja kotonaan

Lisävaloa asiaan haetaan ensi vuoden alussa käynnistyvällä kolmen yliopiston tutkimusprojektilla. Suomen Akatemian rahoittama hanke pyrkii muun muassa monipuolistamaan käsityksiä pelaamisesta.

- Pelaamisesta on julkisuudessa yhä mustavalkoinen kuva, jossa pelajaat määritellään yksioikoisesti nuoriksi pojiksi ja pelaaminen osittain turhaksi ajankäytöksi. Toisaalta korostetaan suomalaisen peliteollisuuden saavutuksia, toteaa projektista Turun yliopistossa vastaava digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen.

Hän painottaakin, ettei hankkeessa keskitytä vain tieteellisen tutkimuksen kehittämiseen, vaan tutkijat haluvat osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun pelaamisesta.

Retroilu ja aktiivisuus suosiossa

Suominen vertaa pelikulttuurin muutosta popin ja rockin taipaleeseen: 1950-luvun nuorisomusiikista on kypsässä keski-iässä kuoriutunut kaikkien ikäluokkien harrastus.

- Vaikka pelaaminen on yhä voimakas ilmiö lapsi- ja nuorisokulttuurissa, pelaajien keski-ikä nousee. Tärkeä pelaajaryhmä ovat työelämässä olevat nuoret aikuiset, joilla on rahaa harrastukseen.

Tällä hetkellä pelaamisen näkyvimpiä trendejä on menneisyyteen katsova retroilu. Suoranainen Commodore 64 -klassikkojen harrastus on kenties marginaalista, mutta 1980-luvun estetiikka on levinnyt niin laajalle, etteivät ihmiset välttämättä edes ajattele sitä retrona.

Toinen merkittävä virtaus on Guitar Heron ja Wii Sportsin kaltaisiin peleihin kuuluva fyysinen osallistuminen.

- Pelaaminen ei ole enää vain sitä, että nökötetään tietokoneen tai konsolin ääressä. Sosiaalinen toiminta on liittynyt aina voimakkaasti pelaamiseen, mutta uudet käyttöliittymät, joissa perustetaan bändi, lauletaan tai huidotaan mailoilla ympäri huonetta, ovat esimerkkejä siitä, miten pelaaminen on saanut erilaisia muotoja. Tätä kautta myös uusia käyttäjäryhmiä voi innostua pelaamisesta.

(MTV3-STT)