"Suomalaiset ovat tunkiokansaa"

Täti Vihreä on suivaantunut suomalaisten asenteesta roskaamisen suhteen

- Minä luulen, että se on välinpitämättömyyttä. Että ei ajatella muita ihmisiä. Ja ollaan laiskoja kenties, henkisesti laiskoja, että ajatellaan, että minulla on varaa tehdä tätä, joku muu tulee ja korjaa, Täti Vihreä alias Elina Nummi Helsingin Kaupungin puisto-osastolta sanoo.

- Välillä tuntuu, että mitä tunkiokansaa me oikein olemme, Nummi miettii.

Hänen mielestään nyt on asennekasvatuksen paikka. Samaa mieltä on myös MTV:n Huomenta Suomessa vieraillut ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka.

- Kyllä tämä on ehdottomasti peiliin katsomisen paikka, jos sen täysinäisen pullon saa kuljetettua mukana, niin kyllä sen voi myös viedä pois, Hannele Pokka sanoo.

Roskaaminen aiheuttaa kaupungeille miljoonien kulut. Esimerkiksi Seinäjoen kaupungin katuosastolla on palkattu kaksi torisiivoojaa, heidän lisäkseen kaupunkia siivoaa myös puisto-osaston väki. Helsinki laskee käyttävänsä 2 miljoonaa euroa roskien noukkimiseen kaduilta ja puistoista. Turussa roskien keräämiseen menee 250 000 euroa vuodessa. Röyhkeimmät roskaajat vetoavat roskaamisen työllistävään vaikutukseen

Pokka kannustaa kuntia avaamaan myös kierrätysvastaanottopisteitä ja ongelmajätepisteitä joustavammin, koska se säästää kustannuksia. Kaatopaikkoja on vähennetty viime vuosina EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkiksi Lapista viedään osittain jätteitä Ruotsin puolelle Kiirunaan.

Roskaaminen on Suomessa rikos, mutta Suomessa ei käytännössä ole roskaamiselle mitään valvontaa.

Katso Saara Rantasen juttu ja kansliapäällikkö Hannele Pokan haastattelu (Huomenta Suomi 9.10.2009)

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat