Suomalaiset kannattavat ympäristöveroja

Ympäristömyönteisyys kuitenkin hiipuu mitä lähemmäksi valtion ohjaus tulee yksittäisen kuluttajan arkielämää. Vain kolmannes suomalaisista on sitä mieltä, että julkisen vallan pitäisi asettaa polttoaineveroja, jotta ihmiset saataisiin vähentämään autolla ajoa. Jos ympäristöverot voitaisiin ohjata pelkästään ympäristönsuojeluun, tämä lisäisi selvästi taloudellisen ohjauksen suosiota.

Liki 70 prosenttia suomalaisista hyväksyy yhteiskunnalle oikeuden puuttua yksityiseen maankäyttöön ympäristösyistä. Esimerkiksi jäljellä olevat rannat voitaisiin enemmistön mielestä rauhoittaa siten, että uusia kesämökkejä ei saisi rakentaa noin 75-100 metriä lähemmäksi rantaa. Saunan saisi kuitenkin pystyttää lähelle rantaakin.

Myös automarkettien rakentamista voitaisiin suomalaisten mielestä rajoittaa esimerkiksi kaavoituksen keinoin. Automarkettien vastustus tai hyväksyntä liittyy vahvasti siihen, onko automarketeissa käyminen osa arkipäivää. Asenteisiin vaikuttaa myös se, mitä kulkuneuvoa henkilö itse käyttää.

Ammatti vaikuttaa asenteeseen

Tutkija Rauno Sairinen Yhdyskuntasuunnittelun täydennyskoulutuskeskuksesta selvitti laajassa tutkimuksessaan suomalaisten käsityksiä ympäristöohjauksesta. Aineisto on kerätty haastattelemalla 1 600 suomalaista syksyllä 1994.

Tutkimuksesta ilmenee, että palveluammateissa sekä terveys- ja sosiaalialalla työskentelevät suhtautuvat myönteisimmin julkisen vallan oikeuteen ohjata ympäristöpolitiikkaa. Myös humanistisilla ja taiteellisilla aloilla kannatetaan ympäristöohjauksen eri muotoja.

Poikkeuksena yleisestä ympäristömyönteisyydestä humanististen alojen edustajat eivät kannata rantojensuojelua. Sairinen tulkitsee asian niin, että opettajat ja muut pitkien kesälomien nauttijat katsovat elävänsä kesämökeillään sopusoinnussa luonnon kanssa.

Kielteisimmin ympäristöohjaukseen suhtautuvat yrittäjät sekä maa- ja metsätaloudessa, teollisuudessa, rakennusalalla ja kaupallisella alalla työskentelevät.

Kolmikymppiset nihkeimpiä

Keski-ikäiset suhtautuvat yhteiskunnan ympäristöohjaukseen myönteisimmin, kolmikymppiset kielteisimmin. Sairinen arvioi kolmikymppisten kielteisyyden johtuvan pitkälti elämäntilanteesta. Monella on silloin velkataakka suurimmillaan, joten uusien verojen hyväksyminen on vaikeaa.

Naiset ovat perinteisesti suhtautuneet myönteisesti ympäristönsuojeluun. Sairisen tutkimuksessakin naiset kannattavat ympäristöohjausta miehiä enemmän. Tutkijan käsityksen mukaan miehillä on taipumusta siirtää ympäristöasiat oman elämänpiirinsä ulkopuolelle. Naiset taas ryhtyvät toteuttamaan ympäristönsuojelua, kuten jätteiden lajittelua, lähipiirissään.
(STT)