Suomalaiset kalastajat Brysselin silmätikkuina

Kalastus saa siellä sellaisen kohtelun kuin Euroopan suurien kalastusvaltioiden mittakaavaan kuuluukin, muistutti Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen johtaja Leila Helaakoski Haukiputaalla Kellon kalajuhlilla tänään. -Heidän mielestään ammattimainen kalastus tapahtuu vain merellä, aluksesta ja kalastustehon yksikkönä on aluksen tilavuus tai koneiden teho, Helaakoski sanoi. Helaakosken mukaan EU:ssa on aluksia liikaa kalavaroihin nähden ja sen kalatalouden rakennepolitiikan tavoitteena onkin niiden sopeuttaminen vuoden 2001 loppuun mennessä. Runsaasta kalastuksesta huolimatta EU on kalan nettotuoja.

Helaakoski on huolissaan siitä, katoavatko ruokapöydästä pohjoissuomalaisille oikeutetusti kuuluvat merilohi, siika, muikku, kuha ja kuore ja korvautuvatko ne turskalla, tonnikalalla ja karpilla. Maamme nykyiset luonnonkalasaaliit voitaisiin kaksinkertaistaa kalakantoja vaarantamatta, mutta syömästämme kalasta jo lähes puolet on tuontitavaraa.

Ammattikalastajille tarkoitettuja tukia on oikeutettu saamaan, jos verotettavasta tulosta yli 30 prosenttia on kalastustuloa. Oulun läänin kalastajista 70 prosenttia on niitä, joiden verotettavasta tulosta tulee kalastuksesta alle 30 prosenttia. Lisäksi entinen kalansaaliin hintatuen poistuminen ja arvonlisäveron tulo vähensivät kalastajien tuloja kolmanneksella, eikä kalankasvattajien asema ole sen kummenpi, Helaakoksi totesi.

Kalastuksen, kalankasvatuksen, jalostuksen ja välityksen vuosittain pyörittämä rahasumma on Oulun läänissä ilman vähittäiskauppaa noin 115 miljoonaa markkaa. Nämä ja alueen muutamat kalastusmatkailuyritykset tarjoavat ympärivuotisiksi laskettuina noin 450 työpaikkaa, joista varsinaisessa kalastuksessa on 230 työpaikkaa. -Pienempienkin työpaikkamenetysten uhatessa on kriisityöryhmien perustaminen ollut aiheellista, Helaakoski huomautti.

(STT)