Suomalaiset jäätelönsyönnin Euroopan mestareita!

Suomi kuuluu maailmanlaajuisesti jäätelön syönnin suurkuluttajiin ja pitää kärkipaikkaa koko Euroopassa. Koska herkuttelu huipentuu Suomen lyhyeen kesään, alkaa jäätelökioskeilla ja kauppojen pakastealtailla käydä vilske heti ilmojen lämmettyä.

Jäätelöä syödään keskimäärin lähes 14 litraa henkilöä kohden vuodessa, joka tarkoittaa 1 dl annoksina 140 herkkuhetkeä vuodessa. Vuositasolla jäätelöannos maistuu suomalaisille noin joka kolmas päivä, mutta kesällä käytännössä jopa useammin kuin kerran päivässä.

Päivittäin jäätelöllä herkuttelu tietää tuntuvaa lisää energiansaantiin. Jäätelöiden sisältämä energiamäärä koostuu pääasiassa sokerista ja rasvasta, joita itse jäätelön lisäksi on runsaasti myös makuja tuovissa kastikkeissa, rouheissa, kuorrutteissa sekä paksukuoristen tötteröiden vohveleissa. Tuhdimmissa jäätelöissä voi olla jopa neljännes rasvaa siinä, missä kevyimmissä on vain muutaman prosentin verran.

Kesäkiloja karttavien jäätelöfriikkien iloksi tarjolla alkaa olla yhä runsaammin myös kevyempiä jäätelövaihtoehtoja. Tässä Painonvartijat antaa neuvokkaita kevennysvinkkejä, joiden avulla jäätelökesän jälkeenkin voi astella kevein askelin.

Jäätelö hellii, piristää ja tuo odotetun kesän tunnun pitkän talven jälkeen. Suomalaisten suussa sulaakin vuosittain keskimäärin 14 litraa jäätelöä. Huikea määrä tietää sitä, että erityisesti kesäkuukausina monet tarttuvat jäätelöannokseen, -tötteröön, -tuuttiin tai -puikkoon päivittäin, joskus jopa monta kertaa päivässä. Suussa sulavasta herkusta kertyy muiden kesän sesonkisyötävien ja –juotavien kanssa helposti reippaasti lisäenergiaa verrattuna muiden vuodenaikojen ruokiin.

Hauskan suusta suuhun kulkevan huhun mukaan siinä ei kuitenkaan piile lihomisvaaraa, koska kylmä jäätelö lisää energiankulutusta saman verran kun siinä on kilokaloreita, koska elimistö joutuu palauttamaan kehon normaalilämmön ennalleen kylmän herkkuhetken jälkeen. Valitettavasti lämmönhukka on niin pieni, että väite ei pidä paikkaansa.

Ohessa muutamia oivallisia vinkkejä, joiden avulla Painonvartijat-ryhmissäkin laihduttavat ja laihduttaneet saavat toimia viisaasti ja herkutella myös jäätelöllä!

Kermalla, täytteillä ja kastikkeilla kuorrutetaan myös kalorimäärää Jäätelöiden energiamäärää lisäävät mm. suklaa, mantelit, pähkinät ja toffee. Myös paksut keksit ja vohvelit sekä kuorrutteet, kastikkeet ja rouheet sisältävät paljon sokeria sekä rasvaa ja siis energiaa.

Esimerkiksi 0,5-1 litran pakkauksissa myytävä vaniljakermajäätelö sisältää keskimäärin 200 kcal/100 g. Kun sama jäätelö saa suklaakuorrutteen, se sisältääkin jo n. 350 kcal/100 g. Vastaavasti vaniljamaitojäätelö itse tehdyn raikkaan mansikka- tai vadelmasurvoksen kanssa sisältää vain n. 150 kcal/100 g. Tutkimalla käärepapereita, vertailemalla ja maistelemalla löytää jokainen omat, kevyet suosikkimerkit.

Jäätelöiden raaka-aineista rasva tuo suurimmat energialisät

Jäätelöiden energiaerot syntyvät niiden sisältämien raaka-aineiden, erityisesti sokerin ja rasvan määristä. Vertailussamme on käytetty jäätelöiden pakkauksissa ja kääreissä mainittua energiaa 100 grammaa kohden ja kalorimäärät ovat keskimääräisiä.

Vertailun energiapitoisimmat eli kermajäätelöt sisältävät yli 14 % rasvaa (n. 240 kcal/100g). Kakkosena tulevat soijapohjaiset tofujäätelöt ja 5 – 14 % rasvaa sisältävät kermajäätelöt (n. 200 kcal/100 g). Kasvirasvajäätelöä löytyy nykyisin jo kevyempinäkin versioina, kun ne vielä viime vuonna sisälsivät energiaa suunnilleen yhtä paljon kuin kermajäätelöt.

Missä jäätelöissä on sitten vähiten energiaa? Linjoistaan kesälläkin huolehtivan kannattaa valita kevytversiot tofu- ja kermajäätelöistä (n. 140 kcal/100g), joita on tullut viime aikoina runsaasti markkinoille. Jäätelöissä on myös ns. light, kevyitä, rasvattomia tai sokerittomia jäätelöitä, joiden kalorit vaihtelevat 107 - 155 kcal/100 g. Sorbeteissa (n. 120 kcal/100 gl) ja mehujäässä (n. 99 kcal/100 g) ei ole juurikaan energiaa tuovaa rasvaa ja siksi ne ovat kevyitä vaihtoehtoja. Kevytmaitoon tehdyissä pirtelöissä on suhteellisen vähän kaloreita (n. 115 kcal/100g ), mutta isompi annoskoko ja mahdolliset lisukkeet tuovat oman lisänsä.

Määrä, laatu ja koko ratkaisevat!

Määrän ja laadun lisäksi energiansaantiin vaikuttaa myös koko. Isoimmissa tuuteissa ja tötteröissä voi olla 145 grammaa eli 3 dl jäätelöä, siinä missä pienimmissä puikoissa on vajaa viidennes tästä määrästä. Koska jäätelöä voi nauttia niin monen muotoisena ja kokoisena, tötterönä, tuuttina, puikkona, pikarina ja annoksena, siitä on usein vaikea hahmottaa annoskoon todellista määrää.

Tuoteselosteet – joita nykyisin on kiitettävästi näkyvillä myös irtojäätelöitä myyvissä jäätelökioskeissa - ovatkin ainoa osviitta valmistajien kuluttajapalvelujen lisäksi. Yksi Painonvartijoiden kokeilema ja toimiva vinkki onkin nauttia juhlissa hyvällä omallatunnolla - mutta määrällisesti kohtuudella – tarjolla olevia jäätelöherkkuja, mutta valita arkena jäätelönhimon iskiessä arkijäätelöksi kevytversioita.

Etsi omat kevytsuosikkisi ja toimi itse jäätelömestarina!

Yksi varma valinta on toimia itse jäätelömestarina. Vähäkalorisen makunautinnon saa esimerkiksi maustamalla kevytvaniljajäätelöä marjoilla, lasten marjasoseella, hedelmillä tai ripottelemalla pinnalle hieman kaakaojauhetta.

Jäätelökoneella voi kätevästi taikoa itse kevyttä jäätelöä käyttämällä kerman tilalla rasvatonta maitoa, rasvatonta jogurttia tai kevyttä vaniljakastiketta sekä korvaamalla sokerin osittain tai kokonaan makeutusjauheella.

Painonvartijoiden Kesäheila-reseptivihkosessa on myös helppo kevyiden marjatikkujen ohje, jonka valmistamiseen tarvitaan vain vispilä ja pakastin.

Marjatikut

  • 8 annosta
  • 1 annos sisältää n. 35 kcal.
  • 5 dl mansikoita
  • 1 dl vaahtoutuvaa vaniljakastiketta (esim. Flora Vanilla)

1. Soseuta mansikat. Vatkaa kylmä vaniljakastike kovaksi vaahdoksi. Sekoita mansikkasurvos vaahdon joukkoon.

2. Kaada seos jäätelötikkumuotteihin ja anna jäätyä pakastimessa.

3. Kasta jäätyneet muotit kuumaan veteen ja irrota tikut. Nauti heti.

Vinkki: Marjatikkuihin voit mansikoiden sijaan käyttää myös mustikoita, vadelmia, herukoita tai puolukoita. Makeuta happamista marjoista valmistettu seos tarpeen mukaan makeutusaineella tai sokerilla.

Mainittava reseptin ja kuvan yhteydessä: Painonvartijat Kesäheila/Unilever Finland Oy/Ideakeittiö.

Kuusi jäätelöfriikin kevennysohjetta kesään

1. Jäätelöiden tuotemerkeillä on keskenään isompia eroja kuin eri mauilla!

2. Valitse kevytvaihtoehto perinteisen jäätelön sijaan.

3. Jos ei ole kevytversiosta kyse, suklaa, pähkinä ja toffee tietävät kaloreita. Valitse vanilja, marja- tai hedelmämakuja tai mausta itse jäätelö itse.

4. Nauti irtojäätelö perinteisessä ohuessa vohvelitötteröstä tai jäätelöastiasta.

5. Jäätelön mielitekoon riittää pienempikin jäätelöpuikko tai annos.

6. Rasvan määrä kertoo myös energiamäärästä. Alle 5 % rasvaa on kohtuullisen vähän.

Lähde: Painonvartijat
Resepti: Painonvartijat Kesäheila/Unilever Finland Oy/Ideakeittiö

Lue myös:

    Uusimmat