Suomalaiset elokuvantekijät huolissaan rahoitusongelmista

Berliinin elokuvafestivaaleilla esittäytyy puolisen tusinaa suomalaista elokuvaa, mm. Arto Koskisen ohjaama Kahlekuningas. Elokuva kertoo lasten ja nuorten elämästä molemmin puolin valtakunnanrajaa Tornionlaaksossa 1970-luvulla. Se kilpailee lastenelokuvien sarjassa.

Suomalaiset elokuvantekijät suhtautuvat kuitenkin varovaisesti uusien rahoituskanavien löytymiseen festivaalin aikana.

-Sen verran on touhunnut tällä alalla, että näiden varaan ei voi laskea - ei tulevia tuotantoja eikä muuta. Mutta kaikki, mikä tapahtuu on ylimääräistä bonusta, joka innostaa henkisesti jatkamaan ja jolla voi olla taloudellista merkitystä myös seuraavien tuotantojen osalta, summaa tuottaja Claes Olsson Kinoproductionista.

Pohjoismaisista elokuva-alan ammattilaisista varsinkin tanskalaisilla elokuvantekijöillä on laaja kokemus omien elokuviensa markkinoinnista ulkomaille. Tuottaja Peter Aalbeck Jensen tuotantoyhtiö Zentropa Productionsista toteaa pohjoismaisten toimintaelokuvien olevan vaikeimmin markkinoitavia elokuvia ulkomailla.

-Kaupallisia pohjoismaisia toimintalokuvia on mahdoton myydä. Sellaisia tehdään tuhansittain paremmin muualla, sanoo tuottaja Aalbeck Jensen.

Aalbeck Jensenin mukaan omaleimaisuus, etnisyys ja pohjoismaiden ankea arki ovat teemoja, joista menestyvä pohjoismainen elokuva saa käyttövoimansa.

Suurin osa Berliinin elokuvajuhlilla esillä olevista suomalaiselokuvista ei silti koskaan pääse Euroopan elokuvateattereihin, mutta ne voidaan ostaa ulkomaisille televisiokanaville, kertoo osastopäällikkö Jaana Puskala Suomen elokuvasäätiöstä.

-Ja toisaalta hyvä niinkin, koska television kautta ne saavuttavat hyvinkin merkittäviä katsojamääriä, toteaa Puskala.

(MTV3)

Katso Kari Lumikeron juttu aiheesta

(Seitsemän uutiset 14.02.2003)