Suomalaiset eivät osaa kierrättää vanhoja kännyköitä

Kierrätyksellä halutaan ehkäistä myrkyllisten aineiden päätyminen kaatopaikoille ja maaperään.

Suomalaiset eivät osaa kierrättää akkuja ja paristoja, esimerkiksi kännyköiden akuista vain muutama prosentti päätyy kierrätykseen. Uusi jätelaki parantanee tilannetta toukokuun alussa, kun myyjät ja maahantuojat velvoitetaan ottamaan vastaan vanhat paristot ja akut.

Suomessa myydään jo pari-kolme miljoonaa uutta kännykkää vuodessa, kierrätykseen vanhoja akkuja päätyy vain muutama prosentti tästä. Nivalan kierrätyslaitos on Euroopan uusinta teknologiaa hyödyntävä laitos, jonne laivataan vanhoja akkuja esimerkiksi Englannista. Suomesta kännyköitä ei juuri kiertoon heltiä.

- Se on aikoinaan ollut erityisen sanotaan arvokas laite ja sitä on vaikea panna kierrätykseen, mutta nyt kun uudet järjestelmät tulevat , niin uskon että myöskin nämä saadaan pois, koska ne voivat olla myös vaarallisia tuotteita siellä keittiön kaapeissa, toimitusjohtaja Jarmo Pudas AkkuSer Oy:stä kertoo.

Akut sisältävät räjähdysherkkiä aineita ja saattavat kuumetessaan syttyä palamaan. Kierrätyslaitoksessa niistä voidaan ottaa talteen lähes sataprosenttisesti kaikki metallit ja arvokkaat alkuaineet.

- Tällä hetkellä me käytämme kaikki metallit uusiokäyttöön, Pudas painottaa.

Kierrätyksellä halutaan ehkäistä myrkyllisten aineiden päätyminen kaatopaikoille ja maaperään. Nivalassa uskotaan nyt, että uusi jätelaki virkistää kierrätystä myös Suomessa.

- Tänä vuonna voimaantuleva direktiivi tuo niitä keräys- ja kierrätyspaikkoja, jotta meillä Suomessa olisi riittävästi keräyskapasiteettia näiden tuotteiden keräämiseksi, Pudas kertoo.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat