Suomalaiset eivät olekaan luontokansaa

Euroopan unionin komission raportin mukaan Suomessa suojellaan erilaisia luontotyyppejä jopa huonommin kuin muualla Euroopassa.

- Luontotyyppien huono tila oli tiedossa. Vaikka Suomessa on ihmisiä melko vähän, meillä on yksi maailman intensiivisempiä maankäyttöjä. Esimerkiksi metsien osalta, joita on ollut puolet Suomen pinta-alasta aikanaan, niin nyt lähes kaikki metsäalat ovat hyvin intensiivisessä metsätalouskäytössä. Se oli tiedetty, että niiden alkuperäisen luonnon tila on heikko. Samoin suot. Eteläisessä Suomessa 80 prosenttia soista on ojitettu. Rehevimmät suotyypit ovat kadonneet lähes kokonaan, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Risto Sulkava.

Osa luontotyypeistä vaarassa kadota Suomessa

Suomessa arvioitiin kaikkien luontotyyppien tila ensimmäistä kertaa viime vuonna. Arviossa kartoitettiin erilaiset luontotyypit, niiden tila sekä se, millaiseksi niiden tila on muodostumassa tulevaisuudessa. Luontotyypillä tarkoitetaan esimerkiksi erilaisia metsä- ja suotyyppejä, rantoja sekä vesistöjen tilaa.

- Huomasimme, että hirmuisen suuri osa luontotyypeistämme on vähentynyt niin paljon, että ne ovat vaarassa jopa kadota kokonaan. Luulen, että tässä [arviossa] on kyse siitä, että tarkastelua on tehty tarkemmin Euroopan laajuudessa, Sulkava jatkaa.

Suomalaiset eivät ole luontomyönteistä kansaa

Sulkavan mukaan on hyvä asia, että luonnon tilaa on tarkasteltu koko Euroopan unionin tasolla.

- Suomessa on ollut pitkään sellainen kuvitelma, että ympäristön- ja luonnonsuojelun tilan on täällä hyvä, että olisimme maailman kärkimaita. Nyt on osoittautunut, ettei asia ole ihan niin. Suomalaisten on hyvä huomata, ettemme ole mitenkään erityisen ympäristömyönteinen kansa, olemme lähinnä kuvitelleet olevamme tällaisia metsässä eläjiä.

- Luonto on meitä lähellä, mutta suomalaiset ovat käsitykseni mukaan vieraantuneet luonnosta samoin kuin muutkin eurooppalaiset, katsoo Sulkava.

Harjut katosivat rakentamiseen

Raportin mukaan erilaisten luontotyyppien tila on Suomessa havumetsävyöhykkeellä riittämätön tai huono 86 prosentilla luontotyypeistä, kun eurooppalainen keskiarvo on 65 prosenttia.

- Harjuja käytettään niiden hyvän maa-aineksen takia esimerkiksi rakennusten ja teiden pohjana. Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Pohjanmaalla, jossa harjuja on vähemmän, tilanne on se, että pääosa vanhoista soraharjuista alkaa olla kaivettuna pois, eli ne ovat hävinneet kokonaan, Sulkava valottaa.

Suomen luonnossa tapahtuu kuitenkin myös hyviä muutoksia.

- Varsinkin isot lajit, joiden vaino on loppuneet, ovat palanneet tai palaamassa takaisin. Näitä ovat esimerkiksi kaikki isot petolinnut ja laulujoutsen.

Ensi vuonna vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden vuotta.

- Silloin olisi Suomessakin syytä sillin kiinnittää huomiota siihen, ettei meillä lajit voi niin hyvin.

(MTV3)

Lue myös: