Kaudella 1981/82 virallisen statuksen saanut maastohiihdon maailmancup käynnistyy Ruotsin Jällivaarassa 22. marraskuuta vapaan tyylin matkoilla.
Seitsemän vuoden tauon jälkeen maailmancup avataan normaalimatkoilla – kuutena viime kautena cupin jo lokakuun lopulla avanneet, Saksan Düsseldorfissa hiihdetyt sprinttikilpailut jäivät pois tämän vuoden kalenterista.
Virpi Kuitunen lähtee tavoittelemaan jo kolmatta perättäistä maailmancupin voittoa. Miesten hiihtokuninkaan kruunua puolustaa Tšekin Lukáš Bauer.
Cupin avaus antaa melko hyvin osviittaa tulevasta kaudesta – miesten puolella normaalimatkan avauskisan voittaja on sijoittunut cupin loppupisteissä 17 kertaa kolmen parhaan joukkoon ja naisten puolella 19 kertaa. Sekä miesten että naisten maailmancupin kokonaiskilpailun voittaja on puolestaan nähty avauskisan palkintopallilla 13 kertaa.
Viime kaudella suomalaisavaus vaisu
Viime vuonna normaalimatkojen avauskisat hiihdettiin Norjan Beitostölenissä, jossa voittajakorokkeelle nousivat Saksan Axel Teichmann ja Norjan Marit Björgen. Suomalaisten avaus vapaalla tyylillä hiihdetyillä matkoilla oli vaisu – miesten puolella ainoastaan Teemu Kattilakoski ylsi pisteille (16:s) ja naisissakin vain Riitta-Liisa Roponen (8:s) ja Aino-Kaisa Saarinen (17:s). Kuitunen, joutui jättämään kisan väliin sairastumisen takia.
Vain kaksi suomalaista avauskisan voittajaa
Suomalaisista ainoastaan Marjo Matikainen ja Jaana Savolainen ovat yltäneet maailmancupin avauksessa – Düsseldorfin sprintit mukaan luettuna – ykkössijalle.
Matikainen luisteli voittoon kauden 1985/86 avauksessa Kanadan Labrador Cityssä ja Savolainen oli ykkönen 5 kilometrin perinteisen kisassa USA:n Salt Lake Cityssä kauden 1989/90 alkajaisiksi. Suomen kaksoisvoiton – ainoan cupin avauskisojen osalta – varmisti Tuulikki Pyykkönen suihkimalla toiseksi.
Kolmen parhaan joukkoon suomalaisnainen on yltänyt normaalimatkojen avauskisassa 9 kertaa, miehissä on kakkossijoja neljä ja kolmossijoja kaksi. Huomion arvoista on, ettei moninkertainen arvokisavoittaja Mika Myllylä yltänyt koskaan palkintopallille cupin avauskisassa. Toinen hiihtolegenda, cupin kokonaiskilpailun kahdesti nimiinsä vienyt Marja-Liisa Kirvesniemi ylsi kerran kakkoseksi (1982/83) – saman sijan otti hänen aviomiehensä Harri seuraavalla kaudella.
Norjalla eniten voittoja
Virallisen maailmancupin aikana Norjan miehet ovat vieneet nimiinsä yli puolet kauden normaalimatkojen avauskisoista – 14 voittoa 27 kilpailusta. Hurjimman avauksen Norjan miehet esittivät kauden 2001/02 avauskisassa Kuopiossa. Vuonojen miehet valtasivat peräti 8 kärkisijaa 15 km:n perinteisen kisassa.
Ruotsin miehet ovat pystyneet kuuteen voittoon, Saksa kahteen, samoin kuin Kazakstan Vladimir Smirnovin voimin. Eniten henkilökohtaisia voittoja on Norjan Björn Dähliellä, neljä. Kolmeen voittoon ovat yltäneet saman maan Pål Gunnar Mikkelplass ja Ruotsin Gunde Svan.
Naisissa Norja on saavuttanut 9 voittoa kauden avanneesta normaalimatkan kilpailusta. Venäjällä on kuusi voittoa, joista yksi on IVY:n ajalta. Tśekkoslovakian hiihtäjä ehti ykköseksi viisi kertaa. Venäjän Jelena Välbe on neljällä voitollaan naisten ykkösavaaja. Kolmeen voittoon ovat yltäneet Tśekkoslovakian Kveta Jeriova, Tśekkoslovakian/Tśekin Katerina Neumannová ja Norjan kaksikko Bente Skari (Martinsen) ja Marit Björgen.
Voitto avauksessa ja kokonaiskisassa
Miesten puolella neljä hiihtäjää on pystynyt voittamaan sekä kauden avauskisan että cupin kokonaiskilpailun samalla kaudella – Svan, Smirnov, Dählie kaksi kertaa, ja viimeksi Saksan Axel Teichmann kaudella 2004/05.
Naisissa Välbe oli kolme kertaa ykkönen sekä kauden avauksessa että pisteissä. Skari ja Björgen ovat pystyneet samaan temppuun kahdesti, ja Venäjän Larisa Lazutina Matikaisen ohella kerran. Cupvoittajaksi kauden päätteeksi kruunattu hiihtäjä on noussut normaalimatkan avauskisassa palkintopallille sekä miesten että naisten puolella kaikkiaan 13 kertaa. Avauskisan ykkönen on myös sijoittunut usein hyvin cupin loppupisteissä – miesten puolella 17 kertaa kolmen parhaan joukkoon ja naisten 19 kertaa.
(MTV3-Urheilukirjasto)