Suomalaiset arvostavat terveyttä ja uskontoa

Kirkon tutkimuskeskuksesta kerrotaan, että myös nuoret ikäpolvet miettivät vanhempien tapaan perimmäisiä kysymyksiä. Ateisteja suomalaisista on noin kolme prosenttia.

Suomalaiset pitävät terveyttä tärkeimpänä elämänlaadun mittarina, kertoo World Values -tutkimus.

Myös rikkaus ja tunnustuksen saaminen ovat nousussa. Nuoret aikuiset arvostavat lähimmäisistä ja ympäristöstä huolehtimista vähemmän kuin vanhemmat ikäpolvet.

- Kehitys näyttää menevän päinvastaiseen suuntaan kuin tutkijat 1980-luvulla ennustivat. Silloinhan arveltiin, että minäkeskeisten arvojen suosio kääntyisi laskuun - mutta ne ovat pikemminkin edelleen nousussa, arvioi tutkija Pertti Suhonen Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta.

Toisaalta noin puolelle suomalaisista turvallisuus, lähimmäisen auttaminen ja perinteet ovat keskeisiä. Suhosen mukaan suomalaisten perinteisesti arvostamat kohtuus, turvallisuus ja vaatimattomuus ovat vielä 2000-luvullakin enemmistön mielestä tärkeitä.

Suhosen tarkasteltavana on ollut Suomen osuus kansainvälisestä World Values Survey -aineistosta, jota on koottu viiden vuoden välein vuosina 1981-2005. TNS Gallupin tekemään kyselyyn on haastateltu runsasta tuhatta suomalaista, ja aineisto on arkistoitu Yhteiskunnalliseen tietoarkistoon tutkijoiden vapaasti käytettäväksi.

Uskonnollisuus säilyttänyt paikkansa

Kaikkiaan 80 maan edustajien joukossa suomalaiset ovat keskimääräistä hieman vähemmän uskonnollisia, ja uskonnollisissa tilaisuuksissa käydään Suomessa selvästi keskiarvoa harvemmin. Toisaalta 63 prosenttia suomalaisista kertoo luottavansa kirkkoon.

Johtaja Kimmo Kääriäinen Kirkon tutkimuskeskuksesta sanoo, että nuoremmat ikäpolvet etsivät itse omia vastauksiaan suuriin kysymyksiin.

- Mikä tämän kaiken tarkotus on, mitä elämän jälkeen tulee? Tämän tyyppisiä perimmäisiä kysymyksiä meillä mietitään aivan samalla tavalla kuin aikaisempinakin sukupolvina, sanoo Kääriäinen.

- Nyt näihin kysymyksiin haetaan avoimemmin vastauksia kuin ennen. Ei olla valmiita ottamaan valmiita vastauksia uskonnolliselta auktoriteetilta, vaan enemmän itse rakennetaan omia uskonkäsityksiä.

Vakaumuksellisia ateisteja on suomalaisista noin kolme prosenttia. Kääriäisen mukaan heidän osuutensa ei ole vuosien saatossa kovin paljon muuttunut.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat