Suomalaiset arvioivat kehitysavun määrän alakanttiin

Suomalaiset arvioivat yleisimmin, että kehitysyhteistyöhön suunnataan varoja vuosittain noin 150 miljoonaa euroa. Korkeintaan puolen miljardin summaa veikkaa lähemmäs seitsemän kymmenestä vastaajasta, selviää ulkoministeriön teettämästä tutkimuksesta.

Todellisuudessa luku on noin miljardi euroa, kun valtion budjetti on runsaat 50 miljardia. Määrärahojen suuruus on tänä vuonna 0,58 prosenttia bruttokansantulosta, mikä tuntuu olevan kansalaisten keskuudessa eurosummaa paremmin tunnettu asia.

Suomalaiset ovat perinteisesti suhtautuneet kohtalaisen suopeasti kehitysmaiden auttamiseen, mikä näkyy myös tämänvuotisessa tutkimuksessa. Mielipiteet kehitysyhteistyötä kohtaan ovat muuttuneet hieman aiempaa myönteisemmiksi, mitä selittänee se, että talouden taantuma lienee ihmisten mielissä jo takanapäin.

Lähes joka neljäs olisi valmis lisäämään kehitysyhteistyön määrärahoja, kun leikkaamista haluaa noin joka seitsemäs. Enemmistö kansalaisista katsoo, että rahapotti pitäisi säilyttää ennallaan.

"Mielipideilmasto pysynyt vakaana"

Huikean vaalimenestyksen saavuttanut perussuomalaiset vaati ennen vaaleja kehitysyhteistyörahojen leikkaamista 200 miljoonalla eurolla. Selvän vaalitappion kärsineille vihreille kehitysyhteistyö taas on ollut sydämen asia.

Tutkimuksen tehneen Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen pohti tänään tiedotustilaisuudessa ääneen, mikseivät "persut onnistuneet pilaamaan kehitysyhteistyömielipiteitä".

– Mielipideilmasto on pysynyt hämmästyttävän vakaana huolimatta näennäisestä kansallismielisyyden noususta, korostan sanaa näennäinen. Kun mennään syvälle mielipiteiden tasolle, niin valtakunnassa kaikki hyvin, vihreän kehitysministerin Heidi Hautalan vieressä istunut Rahkonen lausui.

Kansalaisten mielestä kehitysyhteistyötä pitäisi kohdistaa eniten Itä-Afrikkaan ja Afrikan sarveen.

– Siellä olevien ihmisten hätä tulee sillä tavalla suomalaisillekin nähtäväksi, että somalipakolaisia on paljon ja heistä myös puhutaan paljon, Rahkonen sanoi.

Koulutus on yhä se asia, johon suomalaisten mielestä pitäisi laittaa eniten panoksia. Seuraavana tulevat terveydenhuolto ja väestökysymykset.

(MTV3 – STT)