Suomalaiset arkailevat investointeja Venäjälle

Suomen Venäjän-kauppa on elpynyt kiitettävästi vuosikymmenen alun romahduksen jälkeen, mutta suomalaisyhtiöt empivät edelleen investointeja Venäjälle. Tuoreimmat tiedot suomalaisista investoinneista ovat vuodelta 1996, jolloin niitä suuntautui itärajan taakse 300 miljoonalla markalla. Summa vastaa noin prosenttia kaikista ulkomaille tehtävistä sijoituksista.

-Investoinnit Venäjälle ovat pysyneet vähissä, mutta sama pätee muihinkin länsimaihin. Ne, jotka ovat sijoittaneet Venäjälle, eivät ole erityisen hyvin onnistuneet, Suomen Pankin Venäjä-asiantuntija Pekka Sutela muistuttaa.

Enimmäkseen suomalaisyhtiöt ovat investoineet Venäjällä palveluihin, kuten tukku- ja vähittäiskauppaan.

Metsäyhtiöt pelkäävät riskejä

Tuotannolliset investoinnit Venäjälle ovat jääneet häviävän pieniksi, tähän mennessä niistä on vastannut lähinnä panimoteollisuus.
-Suomalaiset firmat tekevät varovaisia ensi-investointeja, joilla tunnustellaan Venäjän maaperää ja hankitaan kokemuksia. Pääpaino on elintarvikkeissa ja kulutustavaroissa, koska ne eivät edellytä suuria satsauksia eikä niihin sisälly mittavia riskejä, kauppapoliittinen asiamies Timo Laukkanen Teollisuuden ja työnantajain keskusliitosta TT:stä kertoo.

Metsäteollisuutta on viime vuosina patisteltu itärajan taakse, mutta metsäyhtiöissä maaperää ei nähdä kypsänä raskaille paperi- ja selluteollisuuden hankkeille.

Tutkija Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitokselta arvioi taannoin, että Venäjän epävarmojen olojen vuoksi paperitehdas kannattaisi perustaa mieluummin Itä-Suomeen, josta tuotteet vietäisiin Pietarin ja Moskovan talousalueille.

-Metsäyhtiöiden linjaa ei voi moittia, nythän ruotsalaiset vetäytyvät Venäjältä tai ovat joutuneet siellä pahoihin vaikeuksiin, Sutela tähdentää.

Pari viikkoa sitten ruotsalainen AssiDomän ilmoitti luopuvansa Karjalassa sijaitsevassa Segezhan sellu- ja paperitehtaasta. Luopumista perusteltiin rahoitukseen, verotukseen ja omistuksen laillisuuteen liittyvillä ongelmilla.

Venäjältä ei taota pikavoittoja

Nuiva investointihalukkuus ei ole horjuttanut Suomessa uskoa Venäjän markkinoiden mahdollisuuksiin. Viimeksi Nokia Renkaiden osakekurssi nousi huomattavasti, kun yhtiö ilmoitti perustavansa yhteisyrityksen itänaapurin toiseksi suurimman rengasvalmistajan kanssa.

Suomen Pankin Pekka Sutela kuitenkin kehottaa massiivisia voittoja Venäjältä odottavia panemaan jäitä hattuun.
-On turha luulla, että sieltä taotaan hillittömiä voittoja. Puheet valtavista markkinoista perustuvat liioitteluun, koska Venäjä on vain neljä kertaa Suomea suurempi kansantalous eli eurooppalaisittain keskikokoinen. Sellaisena se tulee myös pysymään, Sutela toteaa.

Hänen mielestään venäläiset eivät ole tajunneet, että he ovat mukana maailmanlaajuisessa kilpailussa investointien houkuttelemiseksi.
-Ensin siellä pelättiin, että ulkomaalaiset tulevat ja ostavat koko maan. Sitten ulkomaalaisia ruvettiin syyttämään siitä, että he eivät investoi tarpeeksi.

Suomalaisyhtiöiden varovaista ja odottavaa suhtautumista Venäjälle menoon Sutela pitää ymmärrettävänä. Hän ei pelkää, että meillä jäätäisiin jälkeen muista.
-Eräs idänkaupan veteraani totesi, että Venäjä on niin hidas juna, että siihen ehtivät hitaammatkin mukaan. Meillä on jo viennin myötä hyvä jalansija siellä, Sutela sanoo.

Elintarvikeala tähyää itään

Etenkin elintarvikealan yrityksissä Venäjälle meno näkyy vahvasti suunnitelmissa. Osin tilanne on pakon sanelema, koska taustalla kalvaa epävarmuus viennin jatkumisesta.
-Venäjän viranomaiset korottavat tulleja ja kasaavat teknisiä kaupan esteitä houkutellakseen ulkomaisia investointeja. Näissä oloissa yritysten täytyy vakavasti miettiä siirtojaan, koska viennin tyssääminen Venäjälle olisi elintarvikealalle paha isku, johtaja Lea Lastikka Elintarviketeollisuudesta toteaa.

Suomalaisista elintarvikeviennistä 35 prosenttia menee Venäjälle. Lastikka pitää Venäjän markkinoita alan kasvun ja kehityksen kannalta elintärkeinä.
-Tuontielintarvikkeiden osuus Pietarin ja Moskovan alueilla nousee 80 prosenttiin, joten markkinat ovat houkuttelevat. Tämä tiedostetaan myös yrityksissä, sillä Venäjä mainitaan aina ensimmäisenä, kun kysymme mihin aioitte panostaa tulevina vuosina.

Paikallinen tuntemus valttia

Venäjällä toimimisen ongelmat kulminoituvat hallinnon ja lainsäädännön epävakauteen.
-Venäjän valtio on siinä mielessä heikko, että se ei kykene joko tekemään päätöksiä tai toteuttamaan niitä. Ulkomaisten yritysten kannalta hankalaa on myös valtion pyrkimys nyhtää mahdollisimman paljon verotuloja, Pekka Sutela kertoo.

Juomayhtiö Hartwall kuuluu onnistuneen läpimurron Venäjälle tehneisiin suomalaisyhtiöihin. Hartwallin ja ruotsalais-norjalaisen Pripps Ringnesin osakkuusyhtiö Baltic Beverages Holding BBH pyörittää yhdeksää panimoa Venäjällä, Virossa ja Baltiassa. BBH muodosti viime vuonna yli puolet Hartwallin liikevoitosta ja kolmanneksen yhtiön liikevaihdosta. Samalla menestys entisen Neuvostoliiton alueella nosti Hartwallin Helsingin pörssin tähtikastiin.
-BBH:n panimot toimivat paikallisen johdon ja henkilöstön voimin. Päädyimme tähän malliin, koska Venäjällä toimiminen edellyttää maan erityisolojen tuntemista, Hartwallin toimitusjohtaja Jussi Länsiö toteaa.

Pekka Sutela allekirjoittaa Länsiön näkemykset paikallisen asiantuntemuksen tarpeellisuudesta Venäjällä. Sutela arvelee, että kokemattomilla ulkomaalaisilla ei ole edellytyksiä käyttää kaikkia keinoja esimerkiksi verotuksen minimoimiseksi.
-Lisäksi laajalle levinnyt korruptio tekee Venäjän hankalaksi ympäristöksi. Ulkomaalaiset suhtautuvat lahjontaan tiukemmin kuin paikalliset. Kaiken kaikkiaan laillisen ja laittoman toiminnan raja on Venäjällä äärimmäisen häilyvä.
(STT)