"Suomalaisbändit ovat huono-osaisia pk-yrityksiä"

Suomi tunnetaan ulkomailla etenkin raskaan musiikin lippulaivamaana. Metallimusiikin tutkija Toni-Matti Karjalaisen mukaan Suomen musiikkivienti jo vuosien ajan nojannut raskaan musiikin vientiin.

– Vaikka musiikin vienti ei euromääräisesti vertaudukaan perinteisiin vientialoihimme, sen kulttuurinen arvo on erittäin tärkeä, Karjalainen sanoo.

Tuore hallitusohjelma kuitenkin nipistää ulkomaille tähyäviä yhtyeitä. Hallitus lakkauttaa kansainvälisten avustusten maksamisen ensi vuodesta alkaen.

Pienet ahdingossa

Paikkansa musiikkimaailmassa vakiinnuttaneille suomalaisyhtyeille tukikuri ei liene katastrofi. Sen sijaan uusille ruohonjuuritason yhtyeille  –niin metallibändeille kuin muillekin – ajat ovat kovat. Suomalaisen musiikin kansainvälistymistä edistävän yhdistyksen Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen uskoo viennin sakkaavan kohta musiikkialallakin.

– Tilanne näyttää huonolta. Leikkauslistalla oleva työ- ja elinkeinoministeriön tuki on ollut erittäin tärkeä apu suomalaisyhtyeiden kansainvälistymisessä.

Viime vuosina musiikkiala on saanut valtiollisia vientitukia noin puoli miljoonaa euroa. Tähtisen mukaan sadat artistit ovat hyötyneet tästä.

– Suomi ei ole maantietellisesti keskiössä. Jotta suomalainen yhtye saisi luotua fanipohjaa ja verkostoja, sen pitää lähteä ulkomaille, Tähtinen jatkaa. 

Soittaminen ei ole pk-yrittämistä?

Hallitus lukee kärkihankkeisiinsa pk-yritysten rahoituksen helpottamisen. Musiikkivaikuttajien mielestä hankke on nurinkurinen, sillä kansainvälisen vientituen lakkauttaminen pahentaa pienten yhtyeiden ahdinkoa.

– Yhtyeiden toiminta on usein pientä, niillä on suuret riskit ja epävarmat markkinat. Valtion rahoitus on ollut merkittävässä roolissa, kun lähdetään näyttämään osaamista ja löytämään yhteistyökumppaneita maailmalta. Kyllä musiikin pk-yrittämistä pitäisi tukea samalla tavalla kuin muitakin pk-yrityksiä. Tässä mielessä hallitusohjelma on ristiriitainen, metallitutkija Toni-Matti Karjalainen summaa.