Suomalaisasiantuntija: Venäjä toimi vastoin kansainvälisiä lakeja

Kaasun käyttö Moskovan panttivankidraamassa saa osakseen rankkaa kritiikkiä niin Suomessa kuin muuallakin.

-Kyllä kaasun käyttö on laitonta ja Venäjä on liittynyt tähän kansainväliseen kemiallisia aseita koskevaan yleissopimukseen. Se ei ole tehnyt siihen minkäänlaisia varaumia, tämän kemiallisia aseita koskevan yleissopimuksen ensimmäisen artikan mukaan. Erittäin ehdottoman säännön mukaan kaasua ei koskaan saa käyttää, sanoo kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta.

Ainoa pieni poikkeus lakipykälään on kyynelkaasun käyttö mellakoissa, mutta siitä ei nyt ollut kyse. Venäläiset viranomaiset kieltävät käyttäneensä sariinia tai vastaavia myrkkykaasuja.

Vakuuttelut eivät kuitenkaan näytä menevän läpi. Asiantuntijoiden mukaan kyse saattoi olla valium- ja BZ-johdannaisesta tai aivan liian suuresta kaasumäärästä.

Biologisten ja kemiallisten hyökkäyksien varalta harjoitellaan yhä useammin. Esimerkiksi Ranskassa lavastettiin tänään tilanne, jossa uhreja oli parisataa. Viranomaisia ja auttajia oli lähes neljä kertaa enemmän. Mutta kenellekään ei ole tullut mieleen, että kaasun käyttäjä olisikin jokin valtio.

-Se on ironista, mutta se on myös huolestuttavaa, koska sillonhan terroristit saavat tavallaan sen päämääränsä toteutetuksi ja näin ajetaan viranomaiset äärimmäisiin keinoihin, jolloin voidaan osoittaa, että "katsokaas vaan repressiivinen regiimi kuin mitä sanoimme, sehän on sellainen sortajajoukko", sanoo Koskenniemi.

Todennäköistä on myös se, että joku näiden uhrien omaisista nostaa kanteen Venäjää vastaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Koskenniemen mukaan näyttäisi selvältä, että Venäjä saa kanteen ihmisoikeusrikkomuksista.

(MTV3)

"Moskovan kaasu ehkä unikaasua"

Suomalainen sotilasasiantuntija ja Suojelukoulun johtaja everstiluutnantti Ensio Partanen puolestaan arvioi, että Moskovassa käytettiin joko mellakoiden torjuntaan tarkoitettua kaasua tai jotain anestesialääkepohjaista unikaasua.

Todennäköisimpänä hän pitää mellakantorjuntakaasua. Taistelukaasua se ei ollut, eikä ilmeisesti myöskään laimennettua hermokaasua.

Suojelukoulun johtaja perustaa arvionsa tähän päivään mennessä käyttöön saatuihin lähteisiin ja television välittämään kuvaan.

Mellakantorjunta-aineiden käyttö valtion sisäisen järjestyksen ylläpitokeinona sallittu

Kemiallisen aseen kansainvälinen kieltosopimus kieltää minkä tahansa myrkyllisen kemikaalin, myös taistelukaasun, käytön kemiallisessa sodankäynnissä.

Se kuitenkin sallii mm. mellakantorjunta-aineiden käytön valtion sisäisen järjestyksen ylläpitokeinona. Kansainvälinen sopimus astui voimaan 29.4. 1997.

Sopimus kieltää kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, varastoinnin ja käytön sekä edellyttää olemassa olevien varastojen, ammusten ja tuotantolaitosten hävittämistä.

Kieltosopimus sallii taisteluaineiden valmistamisen pienissä määrin suojelututkimustarkoituksiin kansainvälisen valvonnan alaisena. Kemiallisen aseen kieltosopimuksella valvotaan myös eräiden myrkyllisten kemikaalien ja taisteluaineiden synteesien lähtöaineiksi sopivien kemikaalien käyttöä.

(MTV3-STT)

(Seitsemän uutiset 28.10.2002).