Suomalainen tahtoo yhä omakotitalon keskustasta

- Nyt olisikin tärkeää miettiä, voidaanko näitä kahta jotenkin yhdistää, arvelee yliarkkitehti Carita Strandell ympäristöministeriöstä.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi nykyistä tiiviimmin rakennettuja pientaloalueita. Viime vuonna haastatellut viihtyvät ristiriitaisista toiveistaan huolimatta kodeissaan paremmin kuin viisi vuotta sitten tehtyyn kyselyyn vastanneet.

Ihmiset antoivat asunnolleen keskimäärin kouluarvosanan 8,3, pihalleen 7,9 ja asuinalueelleen 8,2. Peräti 95 prosenttia vastanneista pitää asuinaluettaan yleisesti viihtyisänä.

Ympäristöministeriön tilaaman barometrin toteuttivat ympäristökeskus ja Tilastokeskus. Puhelinkyselyyn vastasi 1892 ihmistä yli 10000 asukkaan taajamista.

Lapsia suojellaan liikenteeltä

Etenkin pienimmissä taajamissa koetaan, että peruspalvelut ovat heikentyneet. Julkiset palvelut ovat lähellä melkein kaikkia, mutta esimerkiksi joukkoliikennettä ja ruokakauppoja kaivattaisiin lisää.

Oman auton käyttö on lisääntynyt reilusti. Työn, harrastusten tai ostosten takia kuljetaan pidempiä matkoja. Liikenteen kasvu vaikuttaa ihmisten käsityksiin turvallisuudesta. 27 prosenttia vastanneista ajattelee, että 7-vuotiaan ei ole turvallista kulkea yksin kodin lähellä.

- Lasten liikkumista rajoitetaan enemmän. Lapsia kuljetetaan esimerkiksi autolla kouluun, ja sitten liikenne jälleen lisääntyy. Tästä syntyykin sellainen noidankehä, joka heikentää lasten elämänlaatua, sanoo vanhempi tutkija Anna Strandell Suomen ympäristökeskuksesta.

Muuhun kuin liikenteeseen liittyvä turvattomuus on hivenen vähentynyt, mutta se on yhä yleistä. Etenkin vanhuksia pelottaa liikkua iltaisin ulkona.

Kaupunkilainenkin kaipaa yhteisöä

Ihmisten asumistoiveet vaihtelevat iän ja elämäntilanteen mukaan, mutta pientalo on monen haave. Etenkin nuoret ja lapsiperheet unelmoivat omakotitaloista. Jos ihmiset pääsevät valitsemaan toiveittensa mukaisen asuinpaikan, tärkeimmäksi valintakriteeriksi nousee rauhallisuus. Rauha ei tarkoita samaa kuin yksinäisyys.

Monet ihmiset tuntuvat kaipaavan myös jonkinlaista yhteisöä elämäänsä. Barometrin mukaan naapureihin pidetään yhteyttä yhtä paljon kuin ennenkin. Tyytymättömyyden aiheet liittyvät yhteisiin tiloihin: ihmiset kaipaavat lisää oleskelutiloja etenkin nuorille, leikkipaikkoja ja urheilukenttiä. Ihmiset tahtoisivat myös päästä enemmän mukaan oman asuinalueensa suunnitteluun. Aktiivisuus on viidessä vuodessa kasvanut, mutta vaikutusmahdollisuuksia toivotaan edelleen lisää.

Jupin perhe palasi tuttuun ympäristöön

Kun Keijo ja Tarja Jupin perhe huomasi, että teatteriin tai muihin harrastuksiin piti ajaa useita kymmeniä kilometrejä, toteutunut unelma omakotitalosta keskeisellä paikalla järven rannalla ei tuntunutkaan enää yhtä hyvältä kuin aiemmin. Jupin perhe pakkasi tavaransa Rantasalmella Etelä-Savossa ja muutti Ouluun.

- Palvelujen ja kulttuurin tarjonta ei ollut sitä tasoa, mihin olimme tottuneet, kertoo Oulussa rehtorina työskentelevä Keijo Juppi.

Oulu oli Jupin perheelle tuttu kaupunki jo ennestään, sillä perhe ehti asua kaupungissa parikymmentä vuotta ennen Rantasalmelle muuttoaan. Rantasalmelle perheen vei työ, ja paikkakunnalla vierähti kolme vuotta.

Keijo Jupin mukaan Rantasalmelta haettiin ja löydettiin kyllä maalaisidylliä ja luonnon rauhaa, mutta niin kuin unelmissa usein käy, eläminen paikkakunnalla ei tuntunutkaan enää ihan riittävältä.

- Myös Ouluun vakiintunut ystäväpiiri houkutteli palaamaan takaisin, Keijo Juppi kertoo.

Oulussa Jupin perhe on viihtynyt hyvin. Kotina on Oulussakin omakotitalo. Perheen kolme kouluiässä olevaa lasta alkavat myös kotiutua kaupunkiin.

(MTV3-STT)