Suomalainen sisällöntuotanto jäljessä kansainvälistymisessä

Liikenne- ja viestintäministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön ja Tekesin tilaamassa tutkimuksessa verrattiin Suomen, Ruotsin ja Irlannin suurimpia mediataloja ja tuotantoyhtiöitä. Sen mukaan ruotsalaiset ja irlantilaiset ovat kansainvälisesti suomalaisia kilpailukykyisempiä.

Kansainvälisyyttä mitattiin muun muassa sillä, onko yrityksillä tytäryhtiöitä ulkomailla ja kuinka suuri viennin merkitys niiden liiketoiminnassa on. Mittarina käytettiin myös kansainvälisten toimintojen osuutta liikevaihdosta. Toimitusjohtaja Matti Pulkkinen LTT-tutkimuksesta vertaakin suomalaisten ja ruotsalaisten yritysten kansainvälistymiskehitystä ja huomauttaa, että ruotsalaiset ovat kyenneet orgaaniseen kasvuun eli omien ideoiden vientiin muihin maihin esimerkiksi tytäryhtiöitä perustamalla. Suomalaisten firmojen orgaaninen kasvu on sen sijaan ollut vähäistä.

Suomessa vältytty mediakilpailulta

Ruotsalaisten vahva vientiala on perinteisesti ollut musiikkiteollisuus. Myös sen elokuva- ja televisiotuottajat ovat menestyneet suomalaisia paremmin. Pulkkisen mukaan maa on panostanut monipuoliseen tuotantoon, kun Suomessa on keskitytty painotoimintaan ja lehtijakeluun.

Irlannissa kasvu on perustunut vahvan osaamisen sijasta pikemminkin alhaiseen verotukseen. Myös tuet ovat houkutelleet maahan useita ulkomaisia yrityksiä. Ruotsin ja Irlannin kansainvälisyys on seurausta myös maiden kilpailutilanteesta. Ruotsissa siihen ovat kannustaneet maahan pyrkineet norjalais- ja tanskalaisjulkaisut. Irlannissa paineita on tullut Englannin mediamaailmasta.

Suomessa ulkoa tulevaa kilpailua ei juuri ole ollut.

Ei haaveita Euroopan Hollywoodista

Pulkkisen mukaan ruotsalaiset näyttävät, että kieli ei ole este kansainväliselle menestykselle. Esimerkiksi talouslehti Dagens Industri toimii kymmenessä eri maassa.

Tutkimuksen julkistamistilaisuuteen osallistunut SanomaWSOY:n sähköisen yksikön SWelcomin toimitusjohtaja Tapio Kallioja pitää kielen sijaan kulttuuria ongelmana. Tämän todistavat Suomen euroviisukappaleet.

-Me suomalaiset yksinkertaisesti tykkäämme renkutuksista, jotka eivät ole muiden eurooppalaisten makuun.

Televisio-ohjelmia tekevän Broadcastersin tuottaja Juha Tynkkynen huomauttaa, että draama- ja elokuvatuotannossa kieli kuitenkin on todellinen este, vaikka formaattikauppa onnistuu siitä riippumatta.

-Ei tästä mitään Euroopan Hollywoodia saada, se on varma, Tynkkynen sanoo.

Tutkimuksen tekijät ehdottavat suomalaisille sisällöntuottajille yhteistyötä maan teknologiayritysten kanssa. Nämä voisivat tukea tekniikan ja sisältöjen tuottamista uusiin teknologisiin ympäristöihin tutkimus- ja kehitysrahoituksella.

(MTV3-STT)