"Suomalainen rauhanturvaaja pitää mölyt mahassaan"

Rauhanturvaajat pitävät sotaveteraanien tapaan mölyt mahassaan, arvioi lääkintäeversti Matti Ponteva. Hänen mielestään rauhanturvaajat eivät välttämättä ole valmiita jakamaan kokemuksiaan ammattiauttajan kanssa.

Pontevan mukaan he jakavat kokemuksia ennemmin keskenään. Suomen Rauhanturvaajaliitto on jopa järjestänyt tilaisuuksia, joissa on porukalla voitu purkaa traumaattisia kokemuksia.

Puolustusvoimien mielenterveystyön ylilääkärinä toimineen Pontevan mukaan viranomaiset eivät ole pitäneet rauhanturvaajien terveyden tutkimista ja seuraamista kovinkaan tarpeellisena.

Hän kuitenkin arvioi, että rauhanturvaajien terveys kiinnostaa päättäjiä aiempaa enemmän ja kehitystä tapahtuu jo. Tämä voi hänen mielestään johtua myös siitä, että suomalaisia lähetetään aiempaa vaikeampiin operaatioihin, kuten Tshadiin.

Rauhanturvaajaksi hakevan elämänkaarta ei Pontevan mukaan käydä kovin yksityiskohtaisesti läpi ennen palvelusta. Psykologi arvioi tulevaa rauhanturvaajaa lähinnä varusmiesaikaisten B-kokeiden pohjalta.

Psykologin lisäksi esimiehet selvittävät koulutusjakson aikana puhumalla, millainen mies matkaan on lähdössä.

Rovaniemellä sattunutta tapausta Ponteva pitää harvinaisena tapauksena.

Rauhanturvaajilla mahdollisuus puhua lääkärin tai pastorin kanssa

Bosniassa rauhanturvaajana ollut Jussi (haastateltava haluaa esiintyä pelkällä etunimellään) kertoo, että jokainen voi puhua kokemuksistaan jo paikan päällä esimerkiksi lääkärin tai sotilaspastorin kanssa. Jussin mukaan jutustelu on kuitenkin vapaaehtoista eikä ketään painosteta puhumaan asioistaan.

Jussi vietti Bosniassa vuoden 2006. Tuolloin Bosniassa oli jo rauhallista eikä työ itsessään juuri stressannut. Eniten hänen mieltään painoivat koti-ikävä ja huoli perheestä. Jussin puoliso odotti tuolloin heidän ensimmäistä lastaan.

- Kosovon oloja en kuitenkaan pysty kommentoimaan, kun en niistä kauheasti tiedä. Voisin kuvitella, että esimerkiksi Afganistanissa tai Pohjois-Afrikassa rauhanturvaajat joutuvat kaikkein kovimmalle henkiselle rasitukselle.

Suomeen palattuaan Jussilla ei ollut tarvetta puhua Bosnian ajoista ammattiauttajan kanssa. Hän kuitenkin uskoo, että olisi osannut hakea apua, jos tarvetta olisi ollut.

- Kyllä meille annettiin ohjeita kaikennäköisten jälkiseuraamusten hoidosta.

Jussi ei enää muista, kuinka tarkasti rauhanturvaajien taustat selvitettiin. Hänen mukaansa koulutusjaksolla lääkärit kuitenkin tekivät erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä testejä, joissa kyseltiin ainakin tulevan rauhanturvaajan päihteidenkäytöstä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

(18.05.)

(18.05.)

(18.05.)

Lue myös:

    Uusimmat