Suomalainen läpimurtotutkimus: Muistisairauden puhkeamisen voi estää

Muistitoimintojen heikentymisen ehkäisytutkimus Fingerissä muistisairauden puhkeamisriski laski tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden ryhmällä kahdessa vuodessa 31 prosentilla.

• Muistisairaus on kansantauti. Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa muistioireita. Suomessa on jopa 120 000 henkilöä, joilla kognitiivinen toiminta oli lievästi heikentynyt, ja 35 000 lievästä ja 85 000 vähintään keskivaikeasta dementian oireista kärsivää.
• Suomessa ilmaantuu vuosittain noin 13 000 uutta dementian asteista muistisairaustapausta
• Työikäisistä on etenevä muistisairaus noin 7 000–10 000:lla.
• Merkittävä osa muistisairauksista jää diagnosoimatta. 
• Lähde: Duodecim

– On arvioitu, että siten muistisairaiden määrä maailmassa jopa puolittuisi. Se olisi jo todella iso asia, toteaa Kivipelto.

Kivipelto toivoo, että aktiivisella elintapaohjauksella sairastumisen alkua voisi siirtää 5–10 vuotta.

Suomessa tällä hetkellä muistisairauksia sairastavia noin 130 000.  Vuoteen 2050 mennessä määrä voi jopa kaksinkertaistua.

– Muistisairauksien lisääntyminen on yksi isoista yhteiskunnan haasteista lähivuosikymmeninä. Mikäli nyt saadut tulokset ehkäisykeinon löytymisestä voidaan siirtää käytäntöön, olisi sillä valtava kansanterveydellinen ja taloudellinen merkitys Suomessa ja maailmanlaajuisesti, sanoo THL:n pääjohtaja Juhani Eskola.

Muistiharjoituksia, ruokaa ja liikuntaa

Osallistujaa jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toinen sai tavanomaista elintapaneuvontaa ja toinen tehostettua neuvontaa. 

Tutkimuksen osallistujat on koottiin Kansanterveyslaitoksen väestötutkimuksiin aiemmin osallistuneista henkilöistä, joiden riski sairastua muistisairauksiin on kohonnut.

He olivat tutkimuksen aloittaessaan 60–77-vuotiaita.

Kokonaisuudessaan tutkimuksessa on noin 1 260 osallistujaa. 

Tutkimusta tehtiin kuudella eri paikkakunnalla: Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Seinäjoella, Turussa ja Vantaalla.

Tehostettu neuvonta tarkoitti ravitsemusohjausta ja osallistumista liikunta- ja muistiharjoitteluun sekä tukea sydän- ja verisuonisairauksien riskien hallintaan. 

– Osallistujien kokemukset ohjauksesta olivat erittäin positiivisia. Vaikka esimerkiksi ravitsemusasiat olivatkin monille tuttuja, hyvä ravitsemusterapeutti teki asian kiinnostavaksi, sanoo Kivipelto.

Tavanomaista neuvontaa saaneella verrokkiryhmällä oli huomattavasti suurempi riski muistitoimintojen ja tiedonkäsittelyn heikkenemiseen kuin tehostettua elintapaohjausta saaneella ryhmällä.

Tutkimus on julkaistu 12. maaliskuussa arvostetussa Lancet-lehdessä.