Suomalainen koulutus yhä huipputasoa

Suomi on edelleen kärkimaiden joukossa läntisten teollisuusmaiden koulutusvertailuissa. Hyvät tulokset saadaan tehokkaalla järjestelmällä. Kohtuullisilla kustannuksilla ollaan onnistuttu puristamaan koululaisista erinomaisia oppimistuloksia.

Suomen kouluissa opitaan hyvin ja ennen kaikkea tehokkaasti. Koulupäivä on Suomen peruskouluissa OECD-maiden lyhyin ja oppituntien määrä alhaisin, mutta silti koululaiset osoittavat oppivansa paremmin kuin suurin osa ulkomaalaisista kollegoistaan.

Huolen aihetta on tosin myös Suomessa. Useampi kuin joka kymmenes suomalainen 15-19-vuotias poika ei käy töissä eikä koulussa. Tyttöjen osalta tilanne on lähes käänteinen. Heistä vain nelisen prosenttia jää koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Halu kouluttautumiseen on Suomessa muutenkin vahva. Esimerkiksi kelpaa korkeakoulututkinto, jonka suorittaa meillä yli 40 prosenttia ikäluokasta. Luku on Australian jälkeen OECD-maiden toiseksi suurin.

Koulujen kasvavat luokkakoot ja yliopistojen opetusryhmien paisuminen ovat saaneet Suomessa aikaan kiihtyvää arvostelua. OECD-vertailussa Suomen luokkakoot ovat kuitenkin lähes jokaisella koulutustasolla keskitasoa tai jopa sen alle.

Suomalaiset opettajat eivät palkoillaan prameile. Peruskoulun yläluokkien opettajien tulot ovat työvuosista riippumatta OECD-maiden häntäpäästä. Esimerkiksi sveitsiläinen kollega tienaa yli kaksi kertaa enemmän kuin suomalaisopettaja työuransa huipulla.

Opettajien palkkoja selittää kuitenkin myös työtuntien määrä ja oppilaiden pitkät lomat. Suomalaisten opettajien työmäärä jää korealaisten ohella läntisten teollisuusmaiden alhaisimmaksi. Eniten työskentelevät alaluokkien opettajat, joiden keskimääräinen vuotuinen työmäärä pyörii 700 tunnin paikkeilla.

(MTV3 - STT)