Sundqvist kiistää syytteet makeasta elämästä

Sundqvist sanoo, että 30 000 markan kuukausimenoista noin kolmasosa oli yrityksen kuluja. Sundqvist perustelee yrityskuluillaan sitä, että hänen menonsa eivät olleet kohtuuttomia - päinvastoin kuin syyttäjä väittää asian olleen.
Oikeudenkäynti Sundqvistia

Sundqvist_Ulf

vastaan on alkanut Helsingin käräjäoikeudessa. Valtionsyyttäjä Pekka Koposen mukaan Sundqvist on ilmeisen tahallisesti pitänyt luotollisia tilejään miinuksella, jotta velkoja eli omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta ei olisi saanut perityksi useiden miljoonien markkojen vahingonkorvaussaataviaan.

Valtionsyyttäjä syyttää Sundqvistia törkeästä velallisen epärehellisyydestä ja vaatii ehdollista rangaistusta. Koposen mielestä Sundqvist on ollut maksukyvytön, sillä ulosottoon ei ole maksettu markkaakaan ja 1,2 miljoonaan markkaan soviteltu korvaus on maksettu lisälainalla. Koposen mukaan Sundqvistin maksukyvyttömyystila alkoi viimeistään tammikuussa 1995, jolloin Helsingin käräjäoikeus päätti, että STS-pankin johdon on maksettava 26 miljoonan markan vahingonkorvaukset.

Arsenal-Silta ja Sundqvist pääsivät sopuun 1,2 miljoonasta markasta syyskuussa -97. Sopimus vahingonkorvauksen sovittelusta ei Koposen mielestä poista aiempaa tekoa omaisuuden hävittämisestä tai luovuttamisesta.

Sundqvist hoiti maksunsa

Sundqvistin avustaja Zacharias Sundström kiisti, että Sundqvist olisi ollut maksukyvytön tai olisi sitä nytkään. Hän korosti, ettei vahingonkorvausta lukuunottamatta hänen päämiehellään ollut yhtään maksamattomia velkoja, ei edes verorästejä. Sundströmin mukaan velkoja eli Arsenal-Silta ei käyttänyt kaikkia keinoja, sillä esimerkiksi Sundqvistin konsulttituloihin ei koskettu.

-Sundqvistilla on ollut täysi oikeus ajatella, etteivät vahingonkorvaukset mene ulosottoon, vaan että hänen kanssaan tehdään samanlaiset sopimukset kuin kahden muunkin pankin hallituksen jäsenen kanssa on tehty, Sundström sanoi.

Sundström totesi, ettei yhtään toimeenpantua ulosottoa ole tehty. Tämä olisi ollut kaupunginvoudille mahdotonta, koska mitään täsmällistä korvaussummaa ei määritelty. Sen sijaan ulosottoselvityksiä on tehty useita kertoja.

"Käteisnostot normaalia bisnestä"

Puolustuksen mukaan Sundqvistin toiminnassa ei ole ollut tahallisuutta, vaan hän on liikkeenjohdon konsulttina pyörittänyt hyväksyttävää ja toivottavaa liiketoimintaa, josta hän on maksanut verot. Tätä liiketoiminnan luonnetta ei ole otettu syytteessä huomioon. Otot tileistä ovat suurimmaksi osaksi menneet yrityksen pyörittämiseen, eivät yksityiseen kulutukseen, puolustus totesi.

-Käteisnostot olivat täysin normaaleja ja niiden tositteet on hyväksytty myös verotukseen. Niissä on paljon esimerkiksi ulkomaanmatkakuluja, Sundqvist totesi. Hän matkusti vuonna -95 yli 60 päivää ja seuraavana vuonna yli sata päivää ulkomailla konsulttitehtävissä.

Sundqvistin mukaan rahaa oli löydyttävä myös yrityksen isoihin kertakuluihin, kuten veroihin, joiden suurin kertamaksu oli 100 000 markkaa. Hän aloitti toiminimellä toimimisen vuonna 1993 ja hankki yritykselle luotollisen tilin seuraavana vuonna.

Prosessiväitteet kumottiin

Käräjäoikeus hylkäsi puolustuksen pääkäsittelyn alussa esittämät prosessiväitteet. Näin ollen oikeudenkäynti Sundqvistia vastaan jatkuu tämän viikon. Osa oikeudenkäyntimateriaalista julistettiin salaisiksi kymmeneksi vuodeksi. Tällaisia olivat esimerkiksi liikesalaisuuksia sisältävät asiakirjat.

Jutun käsittely jatkuu huomenna. Tällöin kuullaan todistajana muun muassa entistä ministeriä Arja Alhoa.
(MTV3-STT)
Jarkko Sipilä raportoi oikeudenkäynnistä Seitsemän uutisille. Ulf Sundqvist kommentoi. (2:23)