Stubb: En kommentoi väitteitä Kiinan painostuksesta

Ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) ei ota kantaa väitteisiin, joiden mukaan Kiina olisi painostanut Suomea uiguuriasiassa. Kazakstanista tavoitettu Stubb sanoo, ettei hän kommentoi Wikileaks-asiakirjojen sisältöä, koska ne on vuodettu laittomasti.

Linja on ulkoministerin mukaan tässä suhteessa sama kuin muiden EU-maiden, esimerkiksi naapurimaa Ruotsin.

- Me emme lähde yksittäisiä tapauksia kommentoimaan, koska nämä ovat laittomasti varastettuja, salaisia dokumentteja ja totta kai toisen valtion dokumentteja, joihin emme suoranaisesti puutu.

Stubbin mielestä nyt on tärkeää minimoida kansainväliseen vakauteen ja eri maiden väliseen luottamukseen tulleet säröt. Suomen kannalta mitään säröjä ei kuitenkaan ole.

New York Times -lehti on kertonut, että Kiina olisi painostanut Suomea olemaan ottamatta vastaan Guantanamon vankileiriltä vapautuneita uiguureja. Lehti perusti tietonsa Wikileaksin vuotamiin asiakirjoihin.

Dokumenttien mukaan silloisen pääministerin Matti Vanhasen (kesk.) avustaja olisi kertonut elokuussa 2009 Yhdysvalloille, että Kiinan diplomaatit Helsingissä varoittivat toistuvasti Suomea kahdenvälisten suhteiden heikkenemisestä, jos Suomi ottaisi vastaan uiguureja. Suomi ei lopulta huolinut uiguureja.

Vanhanen sanoi Ylelle, etteivät kiinalaiset koskaan käyneet keskusteluja uiguureista pääministeritasolla. Hänen mukaansa mahdollisella painostuksella ei ollut vaikutusta päätökseen uiguurien torjumisesta.

Suomen osalta ei säröjä

Ulkoministeri Stubb korosti puhelimitse Wikileaks-paljastuksiin liittyen, että luottamus diplomatiaan on palautettava.

- Nyt on tärkeää minimoida kansainväliseen vakauteen ja eri maiden väliseen luottamukseen tulleet säröt, Stubb totesi.

Hänen mukaansa Suomen kannalta mitään säröjä ei ole. Jupakka ei kuitenkaan ainakaan helpota asioiden selvittelyä räjähdysherkillä alueilla esimerkiksi Lähi-idässä.

Stubb myös muistutti, että asiakirjan salaiseksi julistamiselle on aina hyvä syy.

- Se voi olla esimerkiksi Suomen etu tai kriisialueilla olevien ihmisten turvallisuus.

Uiguurien tapauksessa Suomi ei lopulta huolinut heitä. New York Timesin mukaan Guantanamon vankileirillä oli vangittuna 17 Kiinan uiguuria. Kiina vaati heidän palauttamistaan kotimaahansa. Yhdysvallat puolestaan tarjosi rahaa ja painosti mahdollisia vastaanottajamaita hyväksymään uiguurit.

Lopulta uiguureja otti vastaan muun muassa Albania. Viisi heistä on yhä Guantanamon leirillä.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat