Stressitestit eivät auttaneet - markkinoilla hermoillaan yhä

Euroopan pankkien stressitestien tulokset eivät ole rauhoittaneet markkinoita. Pankkeihin kohdistuvan epäluottamuksen lisäksi markkinoita on hermostuttanut Kreikan toisen tukiohjelman valmistumisen viipyminen. Markkinakommenteissa on kiirehditty EU-johtajia hyväksymään uusi ohjelma torstain kokouksessa.

Pankkiosakkeet laskivat Euroopan pörsseissä pari prosenttia. Pankkien arvostus on ollut alimmillaan pariin vuoteen.

Kriisinkestokykyä mitanneita stressitestejä pidetään liian helppoina. Markkinatutkijat ovat arvostelleet testejä, joissa vain kahdeksan pankkia ei pystynyt säilyttämään riittävän suurta omaa pääomaa kriisissä.

Euroalueen kriisimaiden valtionlainojen jälkimarkkinakorot nousivat. Kreikan kymmenen vuoden lainan korko nousi 18,20 prosenttiin. Irlannin valtion kymmenen vuoden korko kävi 14,50 prosentissa ja Portugalin valtion laina vajaassa 13,10 prosentissa.

Euron kurssi Yhdysvaltain dollaria vastaan pysyi runsaassa 1,40 dollarissa. Kullan dollarihinta nousi uuteen ennätykseen, hitusen yli 1600 dollariin unssilta.

Pankit tarvitsevat lisää pääomaa

Stressitestissä reputtaneet pankit tarvitsevat Euroopan pankkiviranomaisen EBA:n mukaan uutta pääomaa vain 2,5 miljardia euroa saavuttaakseen 5 prosentin oman pääoman tason. Lisäksi 16 testissä olleista 90 pankista ylitti testikynnyksen niukasti.

Testiraja oli prosenttiyksikön korkeampi kuin pankkien vakavaraisuutta säätelevän Baselin sopimuksen alaraja. Uuden Basel III -sopimuksen mukaan ensisijaisen oman pääoman alaraja nousee kahden vuoden kuluttua 7 prosenttiin. Sen saavuttamiseksi pankkien omistajien on pääomitettava pankkeja 41 miljardilla eurolla.

Pankkien oman pääoman tarve kasvaa, jos euromaiden valtionlainojen arvoa laskettaisiin. EBA:n testiä varten keräämien tietojen mukaan pankkien taseissa oli 98,2 miljardia euroa Kreikan valtion lainoja, 52,7 miljardia euroa Irlannin valtion lainoja ja 43,2 miljardia euroa Portugalin valtion lainoja. Lainoista kaksi kolmasosaa on kussakin kolmessa maassa kotimaisilla pankeilla.

Italian ja Espanjan valtionlainojen jälkimarkkinakorot ovat liikkuneet tänään hieman yli 6 prosentissa. Korkoja nosti markkinoiden pelko kriisin leviämisestä. Edellisen kerran korot olivat yhtä korkealla vuonna 1997 ennen euron käyttöönottoa.

Katso Tapio Nurmisen raportti Münchenistä (Kymmenen uutiset 18.7.2011)

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat