Stasi-käräjät

Helsingin käräjäoikeudessa oli torstaina kahden kerroksen väkeä. Medialle oli tarjolla kaksi juttua: Alpo Rusin vahingonkorvaukset ja Henry Saaren seksisyytteet. Tv-toimittajat jaksoivat neloskerrokseen Rusin perässä, kun muut jäivät kakkoseen vartomaan oikeudenkäynnistä myöhästynyttä Saarta.

STT hoiti molemmat jutut, Hesaria ei tainnut kiinnostaa kumpikaan.

Joka tapauksessa salissa 416 tunnelma oli - jos ei nyt ihan kuuma - niin kuitenkin lämmin. Suurlähettiläs Alpo Rusilla oli tunteet pelissä ja halu todistaa syyttömyyttä oli palava. Hyvä niin, vaikka itse oikeudenkäynnin loogisuus siitä hieman kärsi. Tosin tämä oli vasta valmisteluistunto.

Sen verran avoimeksi asiat jäivät, että puheenjohtaja Riitta Wirilander piti toista kirjallista valmistelukierrosta tarpeellisena. Lisäksi ohjelmassa on vielä toinen valmisteluistunto kesäkuussa ennen kuin elokuun lopussa päästään varsinaiseen oikeudenkäyntiin.

Vakavasti Rusin kanne on kuitenkin otettu oikeus- ja sisäministeriöissä. Siitä kertoo se, että valtion puolesta juttua hoitamaan oli palkattu maan parhaisiin oikeussalijuristeihin lukeutuva asianajaja Aarno Arvela.

Alpo Rusi lähetti MTV3:n uutisille oman 22-sivuisen käsityksensä siitä mikä meni suojelupoliisin tutkinnassa pieleen. (Se löytyy uutissivuilta oikeudenkäyntiuutisen kainalosta ja myöhemmin www.mtv3.fi/rusi -sivuilta jossa muutakin aiheeseen liittyvää aineistoa. Uutissivuilla on myös linkki pidempään Rusin haastatteluun käräjäoikeuden käytävällä).

Oikeudenkäynnissä on muutama erittäin mielenkiintoinen juonne:

1) Syyttämättäjätetyn kulut

Nykypääsäännön mukaan syyttämättäjätetty epäilty ei saa mitään korvauksia valtiolta kuluistaan. (Poikkeuksena on vakavien rikosten poliisitutkintavaiheessa saatu puolustajamääräys, jolloin valtio maksaa avustajan.) Oikeudessa syyttömäksi todettu on korvaukseen oikeutettu, mutta syytevaiheessa syyttömäksi todettu ei. Alpo Rusin kulut olivat vajaat 50 000 euroa.

Epäilemättä tässä on korjattava epäkohta.

2) Korvausajattelun laajentaminen

Hieman tätä Rusi-problematiikkaa laajentaen: Onko valtiolla ylipäätään korvausvelvollisuus, jos kansalaisen perusoikeuksia loukataan vaikka vahingonkorvauslaista ei löytyisi siihen suoraa pykälää. Tähän suuntaanhan ollaan menossa esimerkiksi oikeudenkäynnin keston suhteen. Oikeusministeriön työryhmä esitti lakimuutosta, jonka perusteella pitkiksi venyneistä oikeudenkäynneistä maksettaisiin korvaukset. Mitkä muut perusoikeusloukkaukset ovat niin vakavia, että ne on syytä korvata? Oikeudenkäynnin kestohan on sikäli helppo, että se voidaan mitata ajalla.

Todettakoon, että Suomi on saanut useita langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa toimittajien tuomioista sananvapausrikoksissa ja EIT:n jonossa on nippu lisää...

Korvausajattelun huono puoli on se, että silloin joissain virkamiehissä voi syntyä ajatusmalli, jonka mukaan virheistä selvitää veronmaksajien rahoilla. Kun tuottavuusajattelu leviää viranomaisissa, vaarana on bisnesmalli jossa on halvempaa ja helpompaa maksaa muutamista ongelmatapauksista kuin hoitaa koko järjestelmä kuntoon.

Mutta kolmoskohdassa takaisin Rusiin.

3) Stasi- ja KGB-listat

Sen verran näistä listoista on tietysti opittu, että sellaisella oleminen ei tietenkään ole mikään todiste vakoilusta tai muusta rikollisesta toiminnasta. Hyviä kysymyksiä niiden perusteella voidaan kuitenkin tehdä. (Tosin mielenkiintoisimmat tiedot ovat Moskovan arkistoissa ja ne pysyvät kiinni. Laajoja selvityksiä on kotimaassakin tehty, mm. Jukka Seppisen kirja Neuvostotiedustelu Suomessa 1917-1991.)

Rusi vaati julkiseksi neljää listaa (Gordievski, Tiitinen, Hassinen ja Rosenholtz). Itse aikanaan vaadin oikeuslaitoksen kautta Tiitisen listaa, mutta KHO oli suojelupoliisin kannalla. (Lue päätös tästä. Päätös ikävä kyllä itse asiassa laajensi merkittävästi supon salassapitovaltaa.)

Tämän päätöksen valossa on tietysti utopistista odottaa, että nuo listat tulisivat Rusin vaatimusten perusteella julkisiksi.

Rusin vahingonkorvausoikeudenkäynti on kuitenkin sikäli merkityksellinen, että epäillyttävät idänsuhteet pysyvät otsikoissa ja voihan itse oikeudenkäynnissä - jos sovintoa ei ennen elokuuta tule - syntyä mielenkiintoisia tilanteita, koska todistajat joutuvat kuitenkin pysymään valan nojalla totuudessa. Valehtelu tietää vankeutta ja muistia testaavia, hyviä kysymyksiä varmaan löytyy.

Mielenkiinnolla kapuan jatkossakin sinne neloskerrokseen.

Lue myös:

    Uusimmat