Stanislav oli 2,5 vuotta Venäjän sotavankina – tämä oli pahinta

– Meillä oli tehtävä edessämme. Mehän olimme sotilaita. Mutta sotavankeutta en toivonut, Dutov sanoo. 

Azov-prikaatin mukaan Azovstalin tehtaalta antautuneita sotilaita oli jäljellä noin 2600. Useita satoja siviilejä oli evakuoitu tehtaalta vähitellen ennen tätä. 

Tehtaan ulkopuolella sotilaita odottivat bussit, joihin kaikki ahdettiin. Ensin haavoittuneet vietiin sairaalaan. 

– Mielessä pyöri monenlaisia ajatuksia, emme tienneet mitä on edessä ja mitä odottaa, Dutov kertoo.

Dutov lähetettiin monien muiden vankien kanssa pahamaineiseen Olenivkan vankilaan miehitetyssä Donetskissa. Pari kuukautta myöhemmin vankilaan osui isku, jossa kuoli kymmeniä sotavankeja.  Uraina ja Venäjä ovat syytelleet iskusta toisiaan.

Lue lisää: 

Ukraina ja Venäjä syyttävät toisiaan kymmenien ukrainalaisten sotavankien kuolemasta: "Joukkomurha"

Dutov selvisi, koska sattui olemaan viereisessä parakissa. Iskussa menehtyi kuitenkin paljon ystäviä ja tuttuja. 

Lue myös: 150 ukrainalaista sotilasta kotiutui vankienvaihdossa – Zelenskyi julkaisi tunteikkaan videon

Perheellä ei ollut tietoa olinpaikasta

Dutov vertaa sotavankien olosuhteita Venäjällä vastaaviin Ukrainassa. Dutovin mukaan Ukrainan ottamilla sotavangeilla on mahdollisuus kertoa läheisilleen tilanteestaan ja saada apua esimerkiksi Punaiselta Ristiltä. 

– Venäläisessä vankilassa ei ollut Punaista Ristiä, tai en sitä ainakaan nähnyt. Perheeseen ei pysty pitämään yhteyttä. He eivät tiedä, missä olet etkä tiedä mitään heistä.

Dutov valitsee sanansa tarkkaan, sillä hän ei halua aiheuttaa ongelmia Venäjän sotavankeina edelleen oleville ukrainalaisille, joista moni on ystävä tai tuttu. Dutovin mukaan tilanne voi aina huonontua entisestään. 

– Voimme nähdä, missä henkisessä ja fyysisessä kunnossa ukrainalaiset vangit palaavat vankeudesta. Se kertoo jotain siitä, miten Venäjä sotavankeja kohtelee. 

– Entä oliko vankeudessa väkivaltaa?

– Kyllä, Dutov vastaa ja nyökyttelee. 

Vaikeinta on tunne ihmisyyden menettämisestä

Dutov vietti vankeudessa kaikkiaan lähes kaksi ja puoli vuotta. Arki vankilassa kulki tasaista rytmiä, joka pyöri ruokailujen ympärillä. Muu aika oli lähinnä odottelua. 

– Vankien ulkonäöstä on helppo päätellä, että ruokaa ei ollut tarpeeksi, Dutov sanoo. 

Dutovin onneksi Olenivka on yksi vankiloista, joissa on mahdollista lukea. Hän lukikin vankeuden aikana paljon. 

– Kotoa ikävöin eniten elämää. Ja vapautta. Vankeuden aikana ehti ajatella paljon kaikenlaista, miten teen kaiken tulevaisuudessa toisin ja paremmin.  Millaisia virheitä on elämässä tehnyt. 

Vaikeinta vankilassa oli totaalinen vapauden menetys. 

– Et voi tehdä pienintäkään itseesi liittyvää päätöstä itse. Et ole yksilö. Sinulla ei ole minkäänlaisia oikeuksia. Et voi mitään millekään, Dutov kertoo. 

– Jäikö vankila-ajasta traumoja tai esimerkiksi painajaisia?

– Venäjän sotavankeihin ei sovelleta Geneven sopimusta, eikä siellä ei ole ihmisoikeuksia. Se vaikeuttaa elämää. En sanoisi, että olet varsinaisesti elossa. Ennemminkin siellä oleminen muistuttaa sitä, että et olisi elossa. Seurauksena on joitakin psykologisia ja fyysisiä ongelmia, Dutov vastaa. 

Vanginvaihdossa vapauteen kahden ja puolen vuoden jälkeen

Dutov vapautui viime lokakuussa osana vanginvaihtoa. Dutov ei osaa sanoa, miksi juuri hänet vaihdettiin.

– Meidät kutsuttiin esiin ja kysyttiin, haluammeko päästä osaksi vanginvaihtoa vai haluammeko jäädä. Minulla ei ollut halua jäädä. Kuukauden kuluttua tästä pääsin kotiin. 

Vapauduttuaan Dutov oli ensimmäiseksi yhteydessä perheeseensä. Hän sai myös hoitoa. Kuntoutus jatkuu edelleen. 

– Maallamme on edessä vielä paljon koettelemuksia, joista meidän on selviydyttävä. Muuta vaihtoehtoa ei ole, Dutov sanoo. 

– Aiotko palata sotimaan, kun kuntoutus päättyy?

– Miten sen nyt sanoisin. Haluaisin puhua vähemmän ja tehdä enemmän. 

– Tekisitkö jotakin toisin?

– Suuressa mittakaavassa en tekisi mitään toisin. En muuttaisi mitään. 

Lue myös: Ukraina kertoo vanginneensa yli 900 venäläissotilasta Kurskissa

Tämä pohjoiskorealaisista sotavangeista tiedetään

Venäjän vapauttamat sotavangit kuvailevat kokemaansa kidutusta: Sähköshokkeja, aliravitsemusta ja musiikkikidutusta Abban kappaleilla