SS: Ympäristöstä huolehtii yhä harvempi virkamies

Vuonna 2010 perustetuista ely-keskuksista henkilötyövuodet ovat vähentyneet ympäristövastuualueelta 40 prosenttia, kun mukaan lasketaan määräaikaiset työntekijät.

Elinkeinovastuualueella pudotus on 35 ja liikenteessä 25 prosenttia. Kansanedustaja ja entinen ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) toteaa, että ely-keskusten asettaminen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisuuteen oli virhe.

– Tämä on johtanut siihen, että TEM käyttää enemmän valtaa kuin sille kuuluu. Kun ely-keskuksista on vähennetty henkilöstöä, ympäristöhallinnosta on leikattu enemmän kuin muilta alueilta. Tässä on kysymys TEMin asenteesta, Niinistö kertoo Savon Sanomille.

Ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan mukaan ympäristövastuualueen henkilöstön vähenemisen syynä on se, että eläköityminen on ollut muita vastuualueita kiivaampaa, eikä uusia työntekijöitä ole voitu palkata.

Niinistön mielestä taustalla on kuitenkin keskustan ja kokoomuksen tietoinen poliittinen valinta, koska ympäristöpuolen eläköitymistahti oli tiedossa, eikä asialle tehty mitään.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kuitenkin huomauttaa, että vihreät oli hallituksessa vuosina 2007–2014.

– Tästä ajasta Niinistö oli kolme viimeistä vuotta ympäristöministeri eikä tehnyt asialle mitään, hän toteaa Savon Sanomille.

Työvoiman puutteella on ollut seurauksia

Ympäristöviranomaisten vähenemisellä on ollut seurauksia.

Suomen luonnonsuojeluliiton luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola kertoo Savon Sanomille, että uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja on tuhoutunut sen takia, että alueilla ei ole ollut työvoimaa tallentamaan kohteita tietokantaan ajoissa. 

Niinistö puolestaan sanoo, että vesilintujen määrä on pudonnut kymmenekseen 1970-luvulta.

– Viranomaisilla ei ole ollut aikaa hoitaa ihmisen toiminnan tuloksena rehevöityneitä vesistöjä, mikä on vaikuttanut vesilintujen elinympäristöön.

Pohjois-Savon ely-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtajan Jari Mutasen mukaan he selviävät lakisääteisistä tehtävistään, mutta ympäristön kunnostustyöt on täysin ulkoistettu ja kehitystyö lopetettu.

Virkamiehet eivät tee enää reitistöjä tai kunnosta vesistöjä.

– Kulttuuriympäristön ja vesistöjen tilassa on otettu takapakkia, kun valtio on vetäytynyt niiltä alueilta.

Pohjois-Savossa ympäristövastuualueen työntekijät ovat vähentyneet 96:sta 39:ään. Seuraavan parin vuoden aikana on tiedossa vielä kuusi eläköitymistä.

Tänä vuonna ympäristövastuualue on palkkaamassa yhden lupavalvojan, mutta sitä edeltävä rekrytointi oli vuonna 2013.

– Tähän mennessä tilanteesta on selvitty tekemällä vain lain määräämät tehtävät tärkeysjärjestyksessä. Kyllähän vähentynyt henkilöstö lisää silti riskejä, Mutanen sanoo Savon Sanomien haastattelussa.

Henkilöstömäärässä 13 prosentin pudotus

Myös ympäristöministeriön henkilöstön määrä on laskenut. Pudotusta oli vuosina 2005–2015 noin 13 prosenttia.

Iso osa ympäristöhallinnosta on nykyään maa- ja metsätalousministeriön, ei ympäristöministeriön alaisuudessa.

Ympäristöministeriön budjettitalouteen kuuluvat enää ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja asumisen rahoitus- ja kehityskeskus. Henkilöstöä näillä on yhteensä noin 900, eli ministeriöistä toiseksi vähiten valtioneuvoston kanslian jälkeen.

Henkilöstön vähenemisen lisäksi ympäristöhallinnon rakenne on jälleen muuttumassa. Maakuntalaissa hallitus esittää elyjen ja avien lakkauttamista. Osa tehtävistä siirtyisi tulevalle maakuntahallinnolle, ja jäljelle jäisi yksi valtion aluehallintovirasto.

Ville Niinistö muistuttaa, että ympäristöhallinnon tehtävänä ei ole hidastaa talouskasvua vaan edistää suomalaisia elinkeinoja.

– Ympäristön- ja luonnonsuojelu ovat edellytyksiä kestävälle elinkeinotoiminnalle. Luonnon tila voidaan turvata politiikalla, hän sanoo Savon Sanomille.