SPR:n Veripalvelulta miljoonia johtajan luottokonsultille - tarkastajan moitteet ohitettiin

Veripalvelu maksoi Booz & Company -konsulttiyritykselle vuosina 2004-2009 yli 3,3 miljoonaa euroa. SPR:n sisäisistä sähköposteista selviää, että sisäinen tarkastaja on moittinut konsulttihankintoja kahdesti, viimeksi viime joulukuussa.

Erikoiseksi tilanteen tekee se, että Veripalvelun johtaja Jukka Rautonen oli itse töissä Boozilla ennen siirtymistään Veripalvelun johtoon. Yhteistyötä Boozilla on luotsannut Rautosen entinen työtoveri.

Rautosen mukaan yhteistyössä on ollut kyse pitkäaikaisesta toimitusketjun kehittämishankkeesta.

Hän myöntää, että konsulttiyrityksen kanssa tehdystä työstä ei ole projektikohtaisia sopimuksia tai raportteja. Rautonen on sopinut asioista suullisesti.

- Se johtuu siitä, että kun tätä projektia viedään eteenpäin, tilanteet muuttuvat. Me olemme välillä joutuneet priorisoimaan, käytetäänkö nyt enemmän resursseja hankintatoimipuoleen, logistiikkapuoleen, vai asiakaskehityspuoleen. Silloin tällaisten fiksattujen suunnitelmien tekemien on mahdotonta.

Projekteja ei ole myöskään kilpailutettu.

- Oikeastaan on ollut vain yksi palveluntarjoaja, joka ymmärtää asiasta riittävästi, ja on kaikkein paras tässä, Rautonen selittää.

Ylimmän johdon toimintatavat ovat saaneet useat Veripalvelun avainhenkilöt lähtemään viime vuosina. Esimerkiksi johtoryhmän kokoonpano on vaihtunut toistuvasti.

Sisäinen tarkastaja: Taloussäännöstöä kierretty

Sisäinen tarkastaja arvioi viime joulukuisessa viestissään, että Veripalvelu ei ole noudattanut SPR:n sisäistä taloussäännöstöä.

-..."maan tapa" eli että säännöstön ohittaminen tulee yleiseksi tavaksi ei varmaan ole hyvä tilanne tällaisessa yleishyödyllisessä yhteisössä... mitä tuttavammasta toimeksiantajasta on kysymys, sitä tarkemmin tulisi säännöstöjä noudattaa, tarkastaja huomautti.

Rautonen kiistää, että taloussäännöstöä olisi rikottu.

Myös ulkoinen tilintarkastaja KPMG totesi samassa viestinvaihdossa, että Booz on tarkastajan kannalta "hankala tapaus".

- Hankinnat heiltä ovat olleet erittäin suuret ja saadun palvelun sisältö hyvin abstrakti, tilintarkastaja kirjoitti.

Tilintarkastaja myös huomautti, että hankintojen kilpailutus- ja hyväksymisrutiinien osalta sisäistä ohjeistusta ja sen tulkintaa on syytä täsmentää.

Mistä maksettiin?

Monet Veripalvelun johtotehtävissä työskennelleet kertovat ihmetelleensä Boozin suuria, erittelemättömiä laskuja ja konsulttityön vähäistä hyötyä.

Esimerkiksi vuonna 2009 Boozille maksettiin neljässä erässä yhteensä yli 675 000 euroa. Laskuja maksettiin toukokuussa, kesäkuussa, elokuussa ja vielä marraskuussa. 45 minuuttia halusi selvittää, mistä Veripalvelu oikeastaan maksoi.

Postissaan sisäiselle tarkastajalle Rautonen sanoo, että apua käytettiin kahteen asiaan: toimitusketjun ja asiakashallinnan kehittämiseen sekä uusien hoitomuotojen strategiaan.

Jälkimmäisessä kyse oli projektista, joka polkaistiin pystyyn pikaisesti kesällä 2009. Uusien hoitomuotojen strategian laatimiseen piti saada konsulttiapua, vaikka samaa työtä oli jo tehty talossa oman väen voimin. Mukaan tuotiin ruotsalainen Booz-konsultti. Noin kuukauden kestäneestä työstä Booz laskutti Veripalvelulta yhteensä yli 240 000 euroa. Elokuussa powerpoint-esitys esiteltiin johtoryhmälle.

Mihin kuluivat loput noin 450 000 euroa? 45 minuuttia tiedusteli Booz-työn määrää johtoryhmän jäseneltä, joka vastasi toimitusketjusta ja asiakashallinnasta vuonna 2009. Hän arvioi, että Boozin työtä oli korkeintaan yksi työviikko.

- En nyt tiedä, miksi hän vastaa näin. Ehkä hän ei näe sitä kaikkea työtä, jota Booz tekee siellä taustaorganisaatiossa, Rautonen sanoo.

Rautonen täydentää vielä, että lähes puolen miljoonan euron summassa onkin mukana myös edellisen vuoden laskutusta sekä jonkinlaista "sparrausta ja mentorointia".

Raportteja ei anneta - konsulttityön tuloksia kehutaan

Rautonen vakuuttaa, että laskutuksessa ei ole epäselvyyttä ja konsulttityöstä on tehty kuukausikohtaiset erittelyt. 45 minuuttia -ohjelma pyysi näitä erittelyjä, mutta sekä Veripalvelu että Booz kieltäytyivät vedoten liikesalaisuuksiin.

Laskuja nähneet Veripalvelun johtohenkilöt kertovat, että ne ovat olleet erittelemättömiä eli "konsulttityöt kesäkuulta x euroa" -tyyppisiä.

- Olennaista on se, mitä rahalla on saatu aikaan. Vuositasolla me olemme säästäneet yli kaksi miljoonaa euroa. Lisäksi sairaaloissa on voitu ottaa käyttöön menetelmiä, jotka säästävät vielä ylimääräisen miljoona euroa.

Johtaja vakuuttaa, että säästöt ovat nimenomaan konsulttityön ansiota. Asiaa on vaikea todentaa, koska raportteja ei anneta.

- Jälkikäteen on selvää, että meidän olisi pitänyt kiinnittää tarkemmin huomiota siihen, että myös jälkikäteen ulkopuoliset voivat katsoa, mitä on tehty, hän myöntää.

Rautosen mukaan Veripalvelu teki vuoden 2007 jälkeen jonkinlaisen puitesopimuksen Boozin kanssa. Sopimus tehtiin sen jälkeen, kun sisäinen tarkastaja oli ensimmäisen kerran puuttunut konsulttihankintoihin.

Rautosen mukaan puitesopimuksessa määritellään muun muassa Veripalvelun saama alennus hinnoista. Paperia ei kuitenkaan anneta nähtäväksi - syynä jälleen liikesalaisuus.

Hallitus tyytyväinen Rautoseen

Johtaja sanoo selvittäneensä Boozin käyttöä Veripalvelun hallitukselle, joka ei ole nähnyt syytä lisäselvityksiin.

Veripalvelun hallitus koostuu yhteiskunnallisista vaikuttajista. Siellä istuvat muun muassa entinen ministeri, Kansaneläkelaitoksen johtaja Helena Pesola ja tuleva Sanoma-konsernin toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen.

Hallituksen puheenjohtaja, vakuutusneuvos Harri Kainulainen vakuuttaa, että hallitus on tyytyväinen Rautoseen.

- Silloin kun toimiva johto toimii budjettien ja toimintasuunnitelmien puitteissa ja tulokset on positiivisia, silloin homma toimii hyvin.

Entä epäselvät sopimukset, puuttuvat raportit ja erittelemättömät laskut?

- Jos näin on, tietysti täytyy toimintatapoja korjata, mutta se mitä me olemme hallituksessa asiasta keskustelleet, niin kyllä asiat näyttävät olevan kunnossa, Kainulainen summaa.

Booz ei halunnut kommentoida julkisuudessa yhteistyötä - yrityksen mukaan se ei voi puhua mitään asiakkaan asioista.

Katso Salla Vuorikosken juttu