SPR:n avustustyöntekijät huomenna Filippiineille: Otsalamput valmiina

Suomen Punaisen Ristin yhdeksän avustustyöntekijää matkustaa liikkuvan klinikan kanssa huomenna Filippiineille. Tarkoitus on pystyttää väliaikainen terveysasema Samarin saaren kaakkoiskärkeen, minne Haiyan-taifuuni iskeytyi ensimmäisenä. MTV Uutiset tavoitti terveydenhoitaja Hilkka Hellénin kotoaan pakkaamasta.

Kokenut avustustyöntekijä kaivaa matkalaukustaan sinisen pussukan. Pussissa on otsalamppu ja pattereita, joita ilman Hellén ei enää lähtisi minnekään.

– Siellä ollaan generaattorin varassa. Jos generaattori ei toimi, niin sitten ei ole valoa. Otsalamppu on myös ainoa keino lukea jotain illalla, jos vielä jaksaa, Hellén kertoo.

SPR:n liikkuva klinikka pystyy hoitamaan paikan päällä noin 20 000 ihmistä. Hellénin lisäksi suomalaisporukkaan kuuluu sairaanhoitajia, lääkäreitä, kätilö ja teknistä henkilökuntaa. Tekninen henkilökunta vastaa muun muassa siitä, että klinikalla on sähköä.

– Terveydenhoitotyö on periaatteessa samaa katastrofioloissa kuin Suomessakin, ainoastaan luovuutta joutuu käyttämään enemmän. Esimerkiksi kerran meidän piti saada murtuneeseen jalkaan veto, mutta ei ollut punnuksia. Vesipulloista sitten rakensimme punnukset. Yksi litra vettä painaa kilon, Hellén kertoo.

Ensimmäinen avustusryhmä viipyy kuukauden

Liikkuva klinikka ja sen tarvikkeet siirtyvät Suomesta metallilaatikoissa paikan päälle. Filippiineillä teltta pystytetään ja laatikot pinotaan hyllyköiksi. Hoitotyön voi aloittaa pystyttämisen jälkeen heti, sillä avustustarvikkeet ovat laatikoissa valmiiksi järjestyksessä.

– Menemme oloihin, joissa ei ole puhdasta vettä. Suuressa vaarassa ovat lapset, sillä he kärsivät ripulitaudeista. On myös varmasti paljon hoitamattomia haavoja ja luumurtumia. Hengitystieinfektiot ovat tavallisia. Raskaana olevat naiset joutuvat yleensä tukeutumaan ainoastaan meihin, sillä heille ei ole muuta hoitoa, Hellén kertoo.

Hellén on kokenut avustustyöntekijä, mutta jokainen katastrofialue sävähdyttää. Hellén on liikkunut Punaisen Ristin mukana muun muassa Jugoslavian sodassa ja Haitin maanjäristyksessä.

– Ensimmäinen näky Filippiineillä tulee varmasti olemaan surullinen. Onneksi siellä ei ole niin paljon kuolleita kuin esimerkiksi vuoden 2004 tsunamin jälkeen. Sen olen kuitenkin oppinut, että aina on toivoa. Ihmiset selviävät yllättävän monenlaisesta, on vain pakko jatkaa elämää, Hellén sanoo ja jatkaa pakkaamista.

Lue myös:

    Uusimmat