SP: Valtio pikaisesti velkaa lyhentämään

Tänään julkistetun Euro ja talous -lehdessä kommentoiva pääjohtaja Matti Vanhala toteaa, että suotuisissa oloissa velka pystyttäisiin maksamaan noin kymmenen vuoden kuluessa. Vanhalan mukaan Suomen on toisaalta valtion velan lyhentämisen lisäksi myös kevennettävä verotusta. Velan supistaminen tapahtuu Vanhalan mukaan nyt "liian korkean veroasteen turvin".

Suomen julkisen talouden ylijäämä nousi viime vuonna 6,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta eli
2 prosenttiyksikköä suuremmaksi kuin Suomen Pankki syksyllä arvioi ja Suomen vakausohjelmassa ennakoitiin. Valtiontalouden 26 miljardin markan ylijäämä yhdessä noin 12 miljardin markan yksityistämistulojen kanssa mahdollisti valtionvelan laskemisen 48 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Pääjohtaja Vanhala huomauttaakin, että tulokehityksen heikentyessä valtionvelan supistaminen tulee hidastumaan.

Jos viime vuonna lähes seitsemän prosenttiin kasvanut valtiontalouden ylijäämä ilman korkomenoja kyettäisiin pitämään jatkossa 4-5 prosentin tuntumassa suhteessa bruttokansantuotteeseen, valtionvelka pystyttäisiin maksamaan noin kymmenen vuoden kuluessa.

Velkaa maksamalla tilaa eläkemenoihin

Nopea velan takaisinmaksu olisi keskuspankin mukaan suotavaa, jotta varauduttaisiin muun muassa tuleviin väestömuutoksiin.

Väestön ikääntymisestä tulee suuri haaste ensi vuosikymmeneltä alkaen, jolloin eläkkeiden ohella terveyden- ja vanhustenhoitoon joudutaan suuntaamaan voimavaroja. Valtionvelan korkomenot ovat nyt noin 26 miljardia markkaa ja ne olisi saatava pienenemään merkittävästi, ennen kuin eläkepaineet alkavat kasvaa ja väestön ikääntymisestä aiheutuva työllisten määrän väheneminen käynnistyy.

Suomen Pankin mukaan julkisen talouden vahva rahoitusasema on perusedellytys, jotta väestön ikääntymisen pitkän aikavälin budjettiseuraukset voidaan hoitaa.

Joulukuun ennusteessa keskuspankki ennusti Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 4,9 prosenttia ja ensi vuonna 4,1 prosenttia. Vanhalan mukaan keskuspankissa arvioidaan nyt kasvun olevan konsensusennusteen tasolla, mikä vastaa valtiovarainministeriön ennustamaa 4,2 prosenttia tälle vuodelle ja vajaata neljää prosenttia ensi vuodelle. Koko euroalueen talouden ennustekin on Vanhalan mukaan suhteellisen myönteinen.

- Euroalueen talouskasvun odotetaan olevan noin 2,7 prosenttia, eli paljoakaan ei ole tultu alas kolmesta prosentista. Jos näin käy, Eurooppa on päässyt kasvun hidastumisesta aika hyvin kuiville, sanoo Vanhala.

(STT)