Sovintoesitys ei kelvannut lennonjohtajille

Valtakunnansovittelija arvioi, että lentoliikennettä pahoin häiritsevä lakko saattaa jatkua vielä useita viikkoja. Uudesta sovittelusta ei toistaiseksi ole sovittu.
-Osapuolten kannoissa täytyy tapahtua jotakin, tämä (sovittelu) on muuten ajan haaskaamista, Salonius totesi. Sopu on kiinni rahasta. Saloniuksen mukaan kaikki sopimusehdot yhtä palkkaerää lukuun ottamatta oli sovittu.
-Varsin tiiviistä ja yksilöidystä asiasta on kyse ja suuresta näkemyserosta tämän rahan määrässä.

Lennonjohtajien palkankorotusvaatimus on noin kaksinkertainen sovintoesityksen tarjoamaan verrattuna. Vaatimukset eivät ole lakon aikana liukuneet alaspäin. Salonius jätti ensimmäisen, kolmivuotisen sovintoesityksen 29. tammikuuta kolme päivää ennen lakon alkamista. Lennonjohtajat hylkäsivät esityksen. Lakko on ensi maanantaiaamuna kestänyt neljä viikkoa.

Etupainotteiset korotukset

Tuore nelivuotinen sopimusesitys oli edellistä hylättyä sopimusesitystä etupainotteisempi. Sopimus sisälsi noin 12 prosentin palkankorotuksen kolmen vuoden aikana, neljännen vuoden korotuksista olisi neuvoteltu erikseen. Liikenne- ja erityisalojen työnantajien toimitusjohtaja Pertti Saarela laskeskeli, että esitys olisi tuonut isojen kenttien lennonjohtajille lähemmäs 3000 markan palkankorotukset ensi vuonna.

Työnantajapuoli olisi hyväksynyt esityksen, mikäli se olisi kelvannut myös lennonjohtajille. Saarela epäili, onko lakolle ylipäätään enää löydettävissä loppua neuvotteluteitse.
-Me olemme jatkaneet nyt kuukauden ja olemme tämän ison kysymyksen (palkankorotusten) osalta ihan alkutekijöissään. Sopimuksen rakenne on sinällään aika hyvä, mutta sehän ei ratkaise tätä riitaa, vaan raha, Saarela huomautti.
Hän tosin arveli, että lakon pitkittyessä lennonjohtajia alkaa lopulta palata töihin.

"Huonompi tarjous"

Lennonjohtajien mukaan sovintoesitys oli kokonaisuutena jopa huonompi kuin ensimmäinen sovintoesitys.
-Markkamääräisesti se oli suunnilleen sama, mutta siihen sisältyi vapaa-ajan myyminen, josta maksettava korvaus olisi vähennetty taulukkokorotuksista. Me emme missään tapauksessa myy vapaa-aikaamme sopimuksessa esitetyllä tavalla, Jämsä sanoi.

Hän luottaa lakon pitkittymisen lopulta taivuttavan työantajan suostumaan lennonjohtajien vaatimuksiin.
-Ihmettelen, jos lakko jatkuu vielä viikkoja, mutta me olemme siihen valmistautuneet. Valmiudet riittävät.

Jämsä ei ole kummemmin huolissaan työilmapiiristä lakon jälkeen, vaikka sen pitkittyminen johtaisi lomautuksiin esimerkiksi Ilmailulaitoksessa tai Finnairilla.
-Ilmapiiri on ollut huono jo koko 1990-luvun.

Ilmailulaitoksessa etsitään keinoja välttää lomautukset

Ilmailulaitoksessa selvitellään edelleen keinoja välttää lomautukset mm. kunnostustöitä tekemällä ja rästilomia pitämällä. Lomautusvaihtoehtoa ei ole kuitenkaan suljettu pois, kertoi johtaja Erkki Pitkänen Ilmailulaitoksesta. Perjantaina koolla ollut yt-neuvottelukunta kokoontuu jälleen viikon kuluttua käsittelemään lentoasemien ja muiden yksiköiden tekemiä ehdotuksia.

Pitkänen vakuutti, että uudet lakonaikaiset lennonjohtojärjestelyt takaavat sen, että Ilmailulaitos kestää lakkoa vaikka kuukausia. Järjestelyt on hänen mukaansa laadittu niin, että työssä olevien ylityörajoitukset eivät ylity.
(STT)