Oulunlahden koulun kuutosluokkalaiset saavat kerrankin kiroilla, huutaa ja haukkua luokkatovereitaan - myös kampittaminen ja töniminen on sallittua. Kyseessä on harjoitus, jolla pyritään tallentamaan aitoja kiusaamistilanteita Oulun yliopiston vetämää älypuhelinsovellusta varten.
- Huutakaa! Naurakaa! Käyttäkää sanoja! rohkaisee tutkija Hany Ferdinando hiukan kainostelevia oppilaita.
Hän on mukana Oulun kolmivuotisessa, kansainvälisessä hankkeessa. Pian irtoaakin v-alkuista tekstiä ja muuta tutun kuuloista nimittelyä. Harjoitukset ovat erilaisia: on tönittävä, kampitettava, nimiteltävä, juostava, meluttava, naurettava, ahdistettava nurkkaan. Osa on kiusaajia, yksi saa kiusatun roolin.
- Olen varma että tämä onnistuu! Ja se tulee auttamaan oppilaita, opettajia ja vanhempia koko maailmassa. Koulukiusaaminenhan ei ole mikään paikallinen juttu, muistuttaa Ferdinando.
Tekoäly arvioi kiusaamistilanteen
Älypuhelin sopii kiusaamisen estämiseen hyvin, sillä lähes kaikilla nuorilla on jo sellainen käytössään. Kun se on lähellä kehoa, se voi tunnistaa kehon kieltä hyvinkin tarkasti. Käytännössä älypuhelinsovellus hyödyntää erilaisten mittareiden tuottamaan tietoa kiusaamistilanteesta ja arvioituaan tilanteen hälyttäväksi, lähettää viestin haluttuun numeroon.
– Liikeanturit antavat tiedon liikkeestä ja mikrofoni antaa tiedon älypuhelimen omistajan pelkotiloista, emootioista, tunnetiloista, äänistä ja äänenmuutoksista, ulkopuolisista äänistä... Kaikista näistä pystytään tunnistamaan se tilanne ja saamaan viesti liikkeelle halutuille tahoille, selvittää tutkimushankkeen vetäjä, professori Esko Alasaarela Oulun yliopiston terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Hanke sopii hyvin kansainväliseksi projektiksi.
– Emootiot ovat hyvin samanlaisia. Äänen muuttuminen, äänen spektrin sisällön muuttuminen tai äänen korkeuden muuttuminen ... Ne ovat kansainvälisesti hyvin samanlaisia, sanoo Alasaarela.
Sovellus ei anna hälytystä kovin herkästi - yksi kiljahdus tai nimittely ei laukaise ohjelmaa.