Sotilastarkkailija taistelee kynällä, kameralla ja älyllä

Varma päätös lähettämisestä tehdään sen jälkeen, kun varsinainen päätöslauselma asiasta tehdään. Oletettavasti muutaman päivän kuluessa.

Tarkkailijaoperaatio Syyriassa tulisi olemaan erittäin vaativa, arvioi Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen apulaisjohtaja, komentaja Kimmo Salomaa. Kansainvälinen keskus vastaa kaikkien pohjoismaalaisten sotilastarkkailijoiden koulutuksesta

– Tulitauko on hauras, ja siinä on valtavasti kysymysmerkkejä. Tilanne saattaa kärjistyä hyvinkin nopeasti. sen takia se voi olla hyvinkin vaativa operaatio, Salomaa sanoo.

Salomaa huomauttaa, että uudet kriisinhallintaoperaatiot ovat aina vaativia.

– Lähdetään tekemään jotain, mitä ei aiemmin ole tehty.

Suomi on ilmoittanut valmiutensa osallistua tarkkailijaoperaatioon Syyriassa, jos YK:n turvallisuusneuvosto päättää sellaisen perustaa. Salomaa arvioi, että Syyriaan mahdollisesti lähtevillä suomalaisilla sotilastarkkailijoilla on jo aiempaa kokemusta tarkkailijan tehtävästä. Hän perustelee arvioitaan operaation haastavuudella.

Aseina lehtiö ja kamera

Sotilastarkkailijat liikkuvat aina ilman aseita. Heidän tärkeimmät aseensa ovat muistiinpanovälineet ja kamera, Salomaa sanoo.

– Tarkkailijan tehtävänä on ennen kaikkea liikkua, partioida ja raportoida. Tarkkailijat valvovat, että tulitaukosopimuksen ehtoja kaikin puolin noudatetaan. Sitten raportoivat siitä, mikäli ei noudateta.

Salomaan mukaan tarkkailijalle tärkeitä ominaisuuksia ovat neuvottelutaito ja analysointikyky. Näitä myös painotetaan koulutuksessa.

– (Tarkkailija) osaa analysoida nopeasti asioita. Ei vain pelkästään kirjoita, että näin tällaisen. Hän osaa raportoida, että tällaista nähtiin ja se tarkoittaa tätä ja johtui siitä, Salomaa listaa.

Salomaan mukaan tarkkailijat liikkuvat konfliktialueella ilman yhdenkään osapuolen saattajia. Hän tosin lisää, että joskus todellisuus voi olla toista. Jos heidän työtään häiritään, tarkkailijat raportoivat siitä operaation esikuntaan.

– Vapaa kulku ja pääsy on ihan perusedellytys, muuten tehtävää ei voi toteuttaa, Salomaa sanoo.

Mitä tapahtuu, jos tarkkailijan työ tehdään mahdottomaksi?

– Ei lähdetä eskaloimaan tilannetta, se voi kääntyä hyvinkin nopeasti hengenvaaralliseksi. Poistutaan, tehdään raportit, ja jätetään asia ikään kuin korkeampaan käteen, Salomaa kertoo.

Tämän jälkeen ylemmät tahot ottavat yhteyttä sopimusta rikkoneeseen osapuoleen.

Tulitauko peruslähtökohtana

Sotilastarkkailijoita on käytetty jo pitkään YK-operaatioissa. Heidän työnsä alkaa siinä vaiheessa, kun konfliktissa on solmittu tulitauko.

– Useimmiten sen kummempaa rauhansopimusta ei ole, ja siksi tarkkailijoitakin tarvitaan. Idea on se, että kaikki osapuolet takaavat tarkkailijoiden koskemattomuuden ja vapaan liikkumisen, Salomaa kertoo.

Vaaratonta sotilastarkkailijan tehtävä ei ole. Suomalainen tarkkailija kuoli 2006 Libanonissa, kun Israel tuhosi tarkkailuaseman, jossa hän oli kolmen muun tarkkailijan kanssa.

– Useimmiten vaaratilanteet tulevat siitä, että ei sinänsä olla toiminnan kohteena. Jos tulitauko rikkoutuu, niin silloinhan siinä on aina vaaramomentti, Salomaa muistuttaa.