Sotilaille potkuja Venäjällä

Hänen mukaansa Venäjän armeijasta saa tänä vuonna lähtöpassit kaikkiaan 147 000 miestä. Vuosina 1992-1997 armeijan palveluksesta irtisanottujen määrä oli reilut 414 000. Kvitkon mukaan laajat irtisanomiset aiheuttavat paineita sotilaiden uudelleenkoulutukseen luodulle järjestelmälle.

Venäjän hallituksen ohjelman mukaan siviilityöhön valmistava koulutus kyetään järjestämään lähimmän kolmen vuoden aikana vajaalle 60000 hengelle. Koulutustarve olisi kuitenkin paljon suurempi.
-Tämä kysymys on ratkaistava nopeasti. Venäjän hallitukselle ei ole yhdentekevää, ajautuvatko irtisanotut rikollisryhmiin vai löytävätkö he siviilityön, sotilaiden uudelleenkoulutuksesta vastaavassa puolustusministeriön osastossa työskentelevä Kvitko tähdensi tutustuessaan tilanteeseen Pietarissa.

Siviilitaitoja internetistä

Pietarissa sotilaiden uudelleenkoulutuksesta vastaa Perspektiva-koulutuskeskus, jonka työkenttä on laajenemassa armeijan supistusten takia.
-Esimerkiksi Karjalaan ja Murmanskiin aiotaan perustaa Perspektivan sivupisteet, ja etäopetusta järjestetään mm. internetin avulla, Kvitko kertoi.

Työttömäksi jääviä sotilaita koulutetaan eri puolilla Venäjää kaikkiaan kymmenessä koulutuskeskuksessa, jotka alunperin perustettiin saksalaisrahoituksella Itä-Saksasta vedettyjen neuvostojoukkojen valmennusta varten. Perspektiva on keskuksista suurin.
-Meillä on ollut täällä oppilaita vänrikistä kenraaliin, Perspektivan rehtori Vladislav Raskovalov kertoo.

Kuusi vuotta toimineessa koulutuskeskuksessa on uudelle uralle kurssitettu kaikkiaan 2 500 sotilasta. Koulutuksen kirjo on laaja. Perspektivan kursseilta on lähtenyt sotilaita käytännön ammatteihin, yrityselämän johtopaikoille ja itsenäisiksi yrittäjiksi.

Perspektivan yhteydessä toimii yrityshautomoita, jotka avustavat yrittäjäksi aikovia.
-Oman yrityksen on perustanut ehkä viitisen prosenttia kaikista koulutetuista, Kvitko arvioi.

Hänen mukaansa armeijassa hankitut johtamistaidot eivät riitä markkinatalouden oloissa. Siksi koulutuskeskukset valmentavat johtajan uralle aikovia upseereita mm. rahoituksessa, kirjanpidossa ja liikejuridiikassa.

Myös markkinointi on suosittu ala.
-Markkinointia harjoitetaan myös armeijassa, joskin toisella nimellä - tiedusteluna, Raskovalov lohkaisi esitellessään keskuksen toimintaa.

Kaikki koulutushankkeet eivät ole sujuneet odotusten mukaisesti. Pörssimeklarivalmennuksesta luovuttiin, kun nelikymppiset sotilaat huomasivat työtahdin liian kiivaaksi. Raskovalovin mukaan kursseja pyritään järjestämään aloilla, joilta töitä myös löytyy.

Kansainvälistä apua

Venäjä on saanut ulkomailta mittavaa tukea armeijan supistusten takia työttömäksi jäävien sotilaiden uudelleenkoulutukseen.

Saksa rahoitti koulutuskeskuksia aikanaan noin 400 miljoonalla markalla, ja Euroopan unionin Tacis-ohjelmasta on herunut varjoja reilun 30 000 sotilaan valmentamiseen siviiliuralle. Venäjällä on ollut myös laaja yhteistyöohjelma Britannian kanssa.

Venäjällä koulutusohjelmia rahoitetaan mm. puolustus- ja työministeriön budjeteista. Lisäksi oppilaitokset hakevat itsenäisesti maksavia yhteistyökumppaneita. Perspektivan rehtori toivottaakin Venäjällä toimivat suomalaisyritykset tervetulleiksi solmimaan koulutussopimuksia.

Suomalaisyhteistyöstä on Pietarissa hyviä kokemuksia. Keran kanssa järjestetyille kursseille osallistuneet sotilaat ovat sijoittuneet liki viimeistä miestä myöten työelämään, kertoo sotilaiden työnvälityksestä vastaavan Kontaktin varajohtaja Vladimir Kozlov. Monet kurssilaiset ovat perustaneet yhteisyrityksiä suomalaisten kanssa.

Kozlov muistelee liikuttuneena inkerinsuomalaista miestä, joka sattumalta löysi Suomessa järjestetyn työharjoittelun aikana ennestään tuntemattoman serkkunsa. Tapaamisen tuloksena syntyi yhteisyritys, joka kauppaa rakennusalan tarvikkeita.
(STT)