Sote-uudistus – tätä se tarkoittaa sinun kannaltasi

Palveluiden saatavuus ja laatu paranevat, mutta matkat voivat pidentyä. Näin sote-uudistus todennäköisesti vaikuttaa tavalliseen kansalaiseen.

Kuka palveluista vastaa?

Uudistusta pohtinut työryhmä luovutti tänään ehdotuksensa siitä, miten palvelut pitäisi tulevaisuudessa järjestää.

Suomi jaettaisiin 34 alueeseen, jotka vastaisivat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Joka sote-alueella olisi yksi vastuukunta tai vaihtoehtoisesti palvelut järjestettäisiin kuntayhtymänä. Kaikkein vaativimmasta hoidosta vastaisi viisi erityisvastuualuetta.

Palveluita voidaan tuottaa pienissäkin kunnissa, mutta vastuun asiantuntijat ottaisivat pois alle 50 000 asukkaan kunnilta. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee arvioi, että kunnat velvoitetaan yhteistyöhön saman tapaan kuin ne on nyt velvoitettu kuulumaan sairaanhoitopiiriin.

Kansalaisen näkökulmasta uudistus tarkoittaisi parhaimmillaan sitä, että avun saisi tehokkaasti yhdestä paikasta. Erikoislääkärin vastaanotolle voisi päästä omassa terveyskeskuksessa ja terveysasemalla voisi tavata myös sosiaalityöntekijän.

Miksi isot alueet tarvitaan?

Uudistuksen tarkoituksena on, että ympäri Suomea saisi yhdenvertaisia julkisia palveluita. Asiantuntijat uskovat, että isompien alueiden on helpompi houkutella työntekijöitä.

Isompia vastuualueita etsitään kuitenkin erityisesti sen takia, että tavoitteena on integroida perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa.

Sosiaali- ja terveyspoliittisen ministerityöryhmän ja tiistaina työnsä päättäneiden asiantuntijoiden mielestä tähän riittää 50 000 ihmisen väestöpohja. Joidenkin asiantuntijatahojen, muun muassa Lääkäriliiton arvion mukaan harteiden pitäisi olla huomattavasti leveämmät. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhdistäminen vaatisi liiton mukaan vähintään 200 000 ihmisen väestöpohjan.

Kun esityksiä sote-alueiksi on tehty, on tähdätty paitsi riittävään väestöpohjaan, myös taloudellisesti vakaisiin alueisiin.

– Talouden pitää olla niin vakaa, etteivät yhden perheen ongelmat heilauta sitä, Sillanaukee sanoo.

Karkaavatko palvelut?

Asiantuntijat painottavat, että järjestämisvastuu ja palveluiden tuottaminen ovat eri asioita. Sillanaukee lupaa, että lähipalveluiden saatavuus turvataan.

Kukaan ei kuitenkaan ole toistaiseksi määritellyt, mitä lähipalvelut ovat. Kuntaliitto yhdessä ministeriöiden kanssa vasta käynnistää hankkeen, jossa aiotaan määritellä, mitkä palvelut pitää tuottaa ihmisten lähellä.

Odotettavissa on, ettei sairaala- ja terveyskeskusverkosto säily täysin ennallaan. Sillanaukeen mukaan jo sairaaloiden potilasturvallisuuden ja palveluiden laadun parantaminen vaativat osaksi keskittämistä. Hän kertoo myös, että terveysasemista halutaan suurempia palvelutarjonnan laajentamiseksi. Lisäksi pohditaan uudenlaisia ratkaisuja, kuten terveyskioskeja ja liikkuvia palveluita.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Asiantuntijoiden esitys ei välttämättä toteudu sellaisenaan.

Ministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) mukaan hallitus ilmoittaa torstaina kehysriihessään jatkolinjauksista. Kunnat saavat antaa kevään aikana lausuntonsa.

Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015.

(MTV3 - STT)