Suomessa asuville venäläisille voitonpäivä on merkinnyt aikanaan ennen kaikkea veteraanien muistamista. Putinin vuosia kasvattama uho ja tuore sota Ukrainassa on kääntänyt kantoja juhlapäivän suhteen.
Cultura-säätiön ohjelmajohtaja Eilina Gusatinskyn mukaan viime vuosina päivän uhoavammaksi yltynyt sanoma on etäännyttänyt monia, mutta myös herättänyt pohtimaan tarkemmin päivän historiaa.
– Ennen se oli muistamisen, kiitollisuuden ja surun päivä: muistettiin kaatuneita, kunnioitettiin veteraaneja. Aina puhuttiin selkeästi, että ei enää ikinä – pitäisi tehdä kaikki, että sotaa ei olisi, Gusatinsky sanoo.
Lue myös: Venäjän-lähetystöllä osoitettiin hiljaa mieltä Ukrainassa kärsivien ja sotaa vastustavien venäläisten puolesta
Gusatinskyn mukaan kymmenisen vuotta sitten päivästä kehitettiin tietoisesti voimannäytön ja isänmaallisuuden päivä.
Juhlallisuus lienee karissut monilta Krimin valtaamisen myötä 2014, mutta lopullisesti helmikuussa Venäjän Ukrainassa aloittaman laajan hyökkäyssodan takia, Gusatinsky arvioi.
– On kyynistä juhlia voitonpäivää, ja samalla sotia ja tappaa brutaalisti.