Sosiaaliset konfliktit ja koti-ikävä Mars-simulaation vaaroina

- Vapaaehtoisesti kokeeseen osallistuvien haaste on erittäin vaativa, sanoo Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen.

Tikkasen mukaan täysin yksin eristyksissä oleminen olisi erittäin piinallinen kokemus, mutta kuuden miehen joukko helpottaa osallistujien taakkaa. Tärkeää on myös se, että simulaatiolennolla olevat ovat pystyneet tutustumaan toisiinsa kunnolla jo ennen kokeen alkua ja pieneen tilaan siirtymistä.

- Todellisessa tilanteessa tehtävään varmasti valittaisiin psykologisesti hyvin vankka joukko, joka on tehtäviensä tasalla. Joukko, joko pystyy ilman ongelmia elämään pienryhmässä.

Tikkasen mukaan tällaisessa tehtävässä elintärkeää on valmis työnjako. On oltava selvillä ennen lähtöä, kuka on päällikkö missäkin asiassa. Tällöin kukin tietää omat tehtävänsä ja hoitaa niitä, eikä tarvitse miettiä tekemisiä.

- Kun on hyvin selkeät, sovitut menettelytavat, jotka palvelevat nimenomaan käsillä olevan asian tarkoitusta, ei tarvitse miettiä. kuka johtaa tai tekee mitäkin.

Psykologin mukaan etukäteisvalmistelujen ollessa kunnossa, kestettäväksi kuvitellulla lennolla jää kaksi asiaa. Ensimmäiseksi erittäin pitkä eri läheisistä, perheestä, rakkaista ja muista ystävistä. Toiseksi tulevat ihmisten väliset jännitteet.

- Ihmisten välille syntyy jännitteitä aina. Kun niitä ei voi paeta menemällä pois, joukolla täytyy olla hyvät valmiudet syntyvien konfliktien ja erimielisyyksien selvittämiseen.

Tikkanen pohtii myös sitä, jos kapselissa matkaisivat raitiovaunu 3B:n pysäkiltä suoraan valikoidut vapaaehtoiset. Hänen mielestään ilman sääntöjä olevan porukan välillä voisi syntyä hyvin pahoja konflikteja, ihmiset voisivat loukata toisiaan erittäin pahasti ja kokea erittäin syvää koti-ikävää. Eli ammattilaisia vaaditaan.

Tikkanen nostaa esiin myös matkan tai tehtävän tarkoituksen sisäistämisen. Hänen mukaansa järkevää tarkoitusta varten ihminen pystyy kestämään monenlaisia asioita.

Eristämiskokeet eettisesti arveluttavia

Tuomo Tikkasen mukaan yksin eristyksiin joutumisesta seuraa lähes aina psyykkisiä vaurioita, ja tieteellisessä mielessä tehdyt eristämiskokeet onkin lopetettu jo aikoja sitten niiden epäeettisyyden vuoksi.

- Kokeissa havaittiin, että eristyksissä ololla on lähes kidutuksen kaltainen vaikutus ihmisiin. Eristys, jossa ei ole mitään virikkeitä, horjuttaa mielenterveyttä yllättävän nopeasti. Ihminen on niin sosiaalinen olento, että yksinolo on puolet siitä kauheudesta, Tikkanen sanoo.

Varsinkin sosiaalisten konfliktien välttämistä Psykologiliiton puheenjohtaja pitää tällaisissa tapauksissa erittäin tärkeänä.

- Ihmiset yleensä pärjäävät ilman paniikkikohtauksia, mutta sosiaalinen kuvio saattaa olla muuta kuin ystävällinen. Syntyy alistus -ja valtasuhteita, jotka ovat epämiellyttäviä. Niitä ryhdytään haastamaan ja käsittelemään siellä kapselissa tietäen, että ei pääse pois puoleentoista vuoteen. Se on sama kuin olisi sietämättömällä työpaikalla puolitoista vuotta pääsemättä minnekään, Tikkanen sanoo.

Oikeille avaruuslennoille lähtevät valitaan huolellisten ja perusteellisten psykologisten soveltuvuusarviointien perusteella. Arvioinnit pyrkivät seulomaan joukkoon kaikken parhaiten joukossa toimivat ja painetta kestävimmät ehdokkaat. Ihminen ei kuitenkaan ole sataprosenttinen olento.

- Ihmiset ovat ihmisiä, eikä sataprosenttista ennustetta voi ihmisellä tehdä. Soveltuvuusarvioinnilla saadaan seulottua ne, jota selviävät tehtävästä todennäköisimmin. Hyvinkin helposti sitten nähdään ne, jotka todennäköisesti eivät selviä.

Tikkasen mukaan puolentoista vuoden ero läheisistä työtehtävän takia muuttaa kyllä ihmistä. Pitkien poissaoloaikojen jälkeen varsinkin sopeutuminen takaisin normaalielämään on hyvinkin vaikeata.