Sosiaalietuushuijaukset yleisiä Suomessa

,

MTV-uutisten kyselyyn vastannut Kelan kenttähenkilöstö tietää, että sosiaalietuuksien huijauksessa konsteja on monia. Väärinkäyttäjä voi olla kuka tahansa - usein kuitenkin hän, jota vähiten osaa epäillä.

- Varmasti osa kansalaisista mieltää, että sosiaalihuijaus ei ole rikos, koska yleinen mielipide ei suhtaudu tällaiseen kielteisesti ja vakavasti, arvioi Kelan Länsi-Suomen aluekeskuksen hallintopäällikkö Erkki Koivisto.

Viime vuonna Kelan kenttähenkilöstö havaitsi runsaat 1200 väärinkäytöstä arvoltaan runsaat 2,6 miljoonaa euroa. Virallisen tiedon mukaan väärinkäyttötapauksia on kuitenkin huomattavasti vähemmän. Ero johtuu siitä, että kenttähenkilöstön tekemistä havainnoista joka neljäs päätyy johtoportaan roskakoriin. Poliisitutkintaa ei pidetä aiheellisena, koska näytön uskotaan olevan vaillinaista ja rikosten osin vanhentuneita.

- Lievän petoksen vanhentumisaika on kaksi vuotta. Jos se on vanhentunut, niin minkä takia me työllistäisimme enää poliisia ja syyttäjää? Sehän olisi hallinnon väärinkäyttöä, toteaa Kelan Etelä-Suomen aluekeskuksen aluejohtaja Ilkka Ruoppila.

Liki sata prosenttia kyselyyn osallistuneesta kenttähenkilöstöstä on sitä mieltä, että sosiaalietuuksien väärinkäyttö on lisääntynyt tai pysynyt ennallaan vuosi toisensa jälkeen. Kelan ylläpitämä virallinen villpirekisteri kuitenkin kertoo tapausten vähentyneen. Kyselyssä kenttähenkilöstö uskookin etuuksien väärinkäytön olevan huomattavasti virallista tietoa yleisempää.

- Väärinkäytöstapauksista vain murto-osa tulee ilmi, sanoo Kelan Oulun vakuutuspiirin paikallisjohtaja Sari Kenttä.

- Silloinkin, kun meillä on epäily ja tuntuma, että kyseessä on tahallinen väärinkäytös, on sitä hyvin vaikea kuitenkaan osoittaa todeksi, kertoo Kelan Tampereen vakuutuspiirin paikallisjohtaja Raija Kilpeläinen.

Kyselyn mukaan eniten väärinkäytetään työttömyysturvaetuuksia, asumistukea ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta.

(MTV3)

(Seitsemän uutiset 25.04.2004)