Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ottanut kantaa lisäydinvoimaan

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ota kantaa lisäydinvoiman rakentamiseen. Valiokunta tyytyy luetteloimaan ydinvoiman haittoja ja hyötyjä terveydellisestä näkökulmasta.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai tänään ensimmäisenä valiokuntana valmiiksi yksimielisen lausuntonsa viidennen ydinvoimalan rakentamista koskevasta periaatepäätöksestä. Lausunnot on pyydetty kaikkiaan seitsemältä valiokunnalta huhtikuun 26. päivään mennessä.

Sopuisan käsittelyn teki mahdolliseksi periaate, jonka mukaan itse rakennushankkeesta ei ryhdytä kinastelemaan. Moni valiokunnan jäsen olisi kirjoittanut lausunnon toisin, mutta valittu menettelytapa kohteli samalla tavoin lisäydinvoiman kannattajia ja vastustajia. Tarkat voimasuhteet eivät edes tulleet ilmi valiokuntakäsittelyn aikana.

Mikäli muutkin lausuntoja antavat valiokunnat lähtisivät samalle tielle, ensimmäinen äänestys olisi edessä vasta talousvaliokunnan käsittelyssä.Talousvaliokunnan mietintö on pohjana, kun eduskunta kokonaisuudessaan päättää viidennen ydinvoimalan kohtalosta toukokuun lopulla.

Näin ei kuitenkaan todennäköisesti käy. Ainakin ympäristövaliokunnassa on paineita ottaa kantaa itse hankkeeseen, ei vain kahden vaihtoehdon seurauksiin tietystä rajatusta näkökulmasta.

Asiantuntijoita edelleen kuulevan valiokunnan puheenjohtaja Pentti Tiusanen (vas.) korosti tänään, että kannanoton lähtökohta on kestävä kehitys. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa pidetään lisäydinvoiman vaikutusta ympäristöterveydelliseen tilanteeseen myönteisenä, jos sillä voitaisiin korvata kivihiilellä tuotettavaa sähköä.

Valiokunta arvioi, että maakaasukin aiheuttaa ydinvoimaa enemmän terveyshaittoja, jos välittömien vaikutusten ohella otetaan huomioon ilmastonmuutoksesta aiheutuvat terveyshaitat. Ydinvoimalan normaalin käytön päästöt arvioidaan pienemmiksi kuin vastaavankokoisen kivihiili- tai turvevoimalan radioaktiivisten aineiden päästöt.

Polttoon perustuva energiantuotanto tuottaa normaalistikin toimiessaan syöpää aiheuttavia sekä hengitys- ja verenkiertoelimistöön vaikuttavia aineita. Ydinvoimalassa näin tapahtuu vain suuronnettomuuden seurauksena.

Fossiilisten polttoaineiden käytön tulisi vähentyä

Ydinvoiman terveyshaitat jaetaan lausunnossa polttoaineen valmistuksen, voimalaonnettomuuden ja käytetyn polttoaineen säilyttämiseen liittyviin riskeihin.

Uraanin louhiminen tuottaa suuret määrät radioaktiivista jätettä, kuten lietettä ja hiekkaa, joka varastoidaan korkeiksi kasoiksi. Polttoaineen hankintaan liittyvistä vaaroista ei valiokunnan mielestä ole esitetty riittäviä arvioita hakemuksessa.

Ilmastomuutokseen liittyviä terveyshaittoja voidaan lausunnon mukaan torjua myös muilla toimilla kuin ydinvoiman lisärakentamisella. Hengitysilmassa olevien pienhiukkasten terveysvaikutusten kannalta keskeiseksi asiaksi nimetään erityisesti dieselajoneuvojen pakokaasupäästöt.

Keskeisin kysymys ydinvoiman lisärakentamisen terveydellisten seuraamusten kannalta on se, vähentäisikö lisärakentaminen fossiilisten polttoaineiden tuottoa ja käyttöä. Se taas riippuu monesta muustakin asiasta kuin eduskunnan käsittelyssä olevan periaatepäätöksen kohtalosta. Käytetty ydinpolttoaine pysyy hengenvaarallisen radioaktiivisena hyvin pitkään. Riskit säilyvät sukupolvesta toiseen myös sen jälkeen, kun ydinvoimasta saatu hyöty on käytetty.

Lausunnossa pohditaan myös reaktoriturvallisuutta ja mahdollisten onnettomuustilanteiden seurauksia. Suuronnettomuuden mahdollisuus on arvioitu hyvin pieneksi. Toisaalta ei ole mitään tilastollisesti luotettavaa tapaa arvioida onnettomuuden todennäköisyyttä eikä sen pitkäaikaisvaikutuksista ole varmaa tietoa.

Erityisenä riskinä ovat myös uudet uhat, kuten terrorismi ja henkilöstön aiheuttama laitoksen sisäisen turvallisuuden pettäminen. Valiokunta muistuttaa kuitenkin, että onnettomuusriskejä on muissakin energiantuotantotavoissa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat