Soramonttukaatopaikat ovat tikittävä aikapommi

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Jopa joka toisesta soramontusta on muodostunut laiton kaatopaikka, jonne tuodut myrkyt uhkaavat paikoin pohjavesiä. Etenkin asutuskeskusten lähellä soramonttujen roskaaminen on riistäytynyt käsistä.

    Hydrogeologi Jyrki Tossavainen (kuvassa) katselee lohdutonta näkyä Kouvolan kaupunkialueella sijaitsevassa soramontussa. Näkyä, johon Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tutkijat törmäsivät tavan takaa laajassa tutkimuksessaan.

    - Roskaantuneisuus on iso ongelma. Yli puolessa soramontuista on jonkinlaista roskaamista. Tämmöistä merkittävämpää roskaantumista on ehkä noin neljännes alueista, Tossavainen sanoo.

    Kaakkois-Suomen ympäristökeskus kävi läpi yli 600 soranottoaluetta, joista kaikki sijaitsivat pohjavesialueilla.

    - Pahimmillaan likavesiaineet ovat suoraan pohjavedessä eli pohjavesilammikoissa. Niihin on kipattu erilaisia tynnyreitä ja muuta tavaraa - olkia ja rakennusjätettä.

    Soranottoalueista puolet sijaitsee yleensäkin pohjavesialueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. Monttuihin hylätyissä vaarallisissa aineissa tikittää aikapommi.

    - Vaarallisimpia ovat erilaiset polttoaineet. Maatalouden torjunta-ainejäämiä ja lannotteista on selkeästi muutamilla alueilla, kertoo Tossavainen.

    Monttuihin kipatuista jätteistä vastaa ensisijaisesti roskaaja.

    - Sitten seuraavaksi vastuu on maa-alueen omistajalla ja sitten kunnalla ja viimeiseksi on valtiolla, jos ei muuten löydy vastuullista.

    Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen tutkimus on kuin läpileikkaus maamme tuhansien ja taas tuhansien soramonttujen tilasta.

    - Koko maan tilanne on, mitä olen kuullut muualta, hyvin vastaava, Tossavainen kertoo.

    (MTV3)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •