Sopu pankkivalvonnasta vielä kaukana

Ensimmäinen näkemysten vaihto EU-komission esittämästä pankkivalvonnasta paljasti lauantaina Euroopan valtiovarainministereiden kokouksessa Kyproksella sen, että EU-mailla on vielä paljon neuvoteltavaa.

Väännettävää riittää muun muassa siitä, mitä kaikkia pankkeja valvonta koskee. Komission esitys lähtee siitä, että Euroopan keskuspankin alaisuuteen järjestettävän valvonnan piirissä olisivat kaikki euroalueella toimivat pankit, mukaan lukien euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöt.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan Suomi ei vielä ole muodostanut kantaansa kaikkiin pankkiunionia koskeviin asioihin, mutta valvonnan osalta kannattaa yrittää edetä nopeasti.

- Aikataulu on hyvin haasteellinen ja kunnianhimoinen, mutta mielestäni asia on niin tärkeä, että kannattaa saada päätöksiä aikaan lähitulevaisuudessa. Mutta se ei tarkoita, että asiat pitäisi valmistella huonosti, Urpilainen sanoi.

Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble toppuutteli odotuksia nopeasta toiminnasta varoittaen, että markkinat pettyvät ja riehaantuvat jälleen kerran, jos ensin luodaan kovat odotukset, joihin ei sitten päästäkään.

Ruotsi tiukkana omistaan

Euroalueen ulkopuoliset maat suhtautuvat pankkivalvontaan epäilevästi etenkin siksi, että niillä ei ole valtaa Euroopan keskuspankissa, jonka alaisuuteen valvontaa ollaan perustamassa.

- Koko ajatusta, että olisimme sellaisen instituution valvonnassa jossa meillä ei ole vaikutusvaltaa, on mahdotonta hyväksyä, Ruotsin valtiovarainministeri Anders Borg sanoi.

Urpilainen ei toistaiseksi näe, että Ruotsissa pääpaikkaansa pitävän Nordean valvonnasta olisi kehkeytymässä toraa. Nordea toimii sekä euroalueen sisä- että ulkopuolella, Suomessa tytäryhtiönä.

- Varmasti ihan lähiaikoina tullaan käymään se keskustelu, että mitkä pankit tämän valvonnan piiriin kuuluvat, hän sanoi valtiovarainministerikokouksen jälkeen Kyproksella.

Asiansa hyvin hoitaneet maat euroalueen sisä- ja ulkopuolella karsastavat myös ajatusta siitä, että yhteisesti kerätyillä talletussuoja- ja pankkikriisirahastoilla korjailtaisiin asioista huonosti huolehtineiden maiden ja pankkien ongelmia. Talletussuoja-asiaa käsitellään varsinaisesti vasta tuonnempana, mutta pankkiunionia koskevissa.

(STT)

Lue myös:

    Uusimmat