Soklin kaivos olisi jättipotti Itä-Lapille

Norjalaisen kemianalan yrityksen Yaran suunnitelmat avata 40 vuotta odotettu Soklin fosfaattikaivos Savukoskelle lupaavat satoja uusia työpaikkoja Itä-Lappiin.

Vastikään Suomen valtiolta kolmanneksen Soklin omistajasta Kemira Growhow´sta ostanut Yara on luvannut tehdä ostotarjouksen koko yhtiön osakekannasta.

Itä-Lapissa on viime vuosikymmeninä ajettu kahta suurta työllistävää hanketta, Vuotoksen tekoallasta ja Soklin kaivosta.

Savukosken kunnanjohtaja Mauri Aarrevaara uskoo, että Soklin kaivoksen työllistävä vaikutus on merkittävämpi kuin Vuotoksen altaan:

- Kyllä Soklin kaivos on isompi asia, koska kyseessä on pitkäaikainen kaivoshanke. Tässä ei puhuta enää kymmenen vuoden hankkeesta vaan kymmenien vuosien hankkeesta.

Varsinaisen kaivoksen arvellaan työllistävän parisataa ihmistä ja poikivan muutoin ympäristöön ehkä 400 muuta työpaikkaa.

Rautaruukki möi 40 vuotta sitten löydetyn Soklin vuonna 1986 Kemiralle. Tänään Soklin fosfaatin markkina-arvo lasketaan 20 miljardiksi euroksi

Itse kaivoksen rakentaminen maksaisi useita satoja miljoonia euroja. Sokliin panostettavan rahan määrä riippuisi myös siitä, kuinka pitkälle fosfaatti jalostettaisiin.

- Meidän toivomuksena luonnollisesti on, että fosfaatti jalostettaisiin mahdollisimman pitkälle, Aarrevaara sanoo.

80-luvulla Kemira suunnitteli Soklin rikasteen kuljettamista jatkojalostukseen joko rautateitse tai liki 400 kilometriä pitkää putkea pitkin Perämeren satamaan.

Norjalainen Yara on jo nyt kertonut yhtenä vaihtoehtona rautatiekuljetukset Venäjän puolella olevan Kovdorin kautta Murmanskin satamaan.

- Silloin se ehkä merkitsee sitä, että työtä ehkä siirtyy vähän sillekin puolelle, joten itse en näe sitä niin mieluisana vaihtoehtona, kunnanjohtaja Aarrevaara pohtii.

Toiset näkevät rautatieyhteyden rakentamisen Soklista Kovdoriin mahdollistavan myös kauan puuhatun Salla-Alakurtti -ratayhteyden rakentamisen.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat