Soininvaara: Terveydenhuolto kunnossa

Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara vastasi keskustan välikysymykseen ja kiisti Suomen terveydenhuollon olevan kriisissä.

Hallitus torjui tänään eduskunnassa opposition syytöksiä heikosta terveydenhoitotilanteesta ja potilasturvallisuuden vaarantumisesta.

Keskustan aloitteesta tehtyyn välikysymykseen vastannut peruspalveluministeri Osmo Soininvaara vakuutti, ettei terveydenhuollon kokonaiskuva ole niin synkkä kuin oppositio antaa ymmärtää.

Vuoteen 2001 saakka suomalaiset ovat saaneet julkisia terveyspalveluja joka vuosi edellistä vuotta enemmän. Lääkärilakko aiheutti kuitenkin tilapäisen notkahduksen.

Soininvaara kiisti välikysymyksessä esitetyn epäilyksen siitä, että Suomeen olisi syntymässä amerikkalaiseen tapaan kahden kerroksen terveyspalveluja. Peruspalveluministerin mielestä Suomessa on verorahoitteisen terveydenhuollon osuus maailmanennätysluokkaa.

Julkiset sairaalat ovat lääketieteelliseltä tasoltaan yksityisiin verrattuna pikemminkin parempia kuin huonompia. Keskusta ja kristillisdemokraatit katsoivat välikysymyksessään julkisen terveydenhuollon ajautuneen yhä pahenevaan kriisiin. Esimerkkeinä ovat mm. lääkäripula ja hoitojonot.

Terveyshankkeessa puututaan jonoihin

Soininvaara muistutti, että lääkärikoulutukseen otettavien määrää alennettiin keskustan hallituskaudella vuonna 1993. Se oli hänen mukaansa jälkeenpäin arvioiden selvä virhe. Sen jälkeen maan talous on kohentunut. Palveluja olisi laajennettu nopeamminkin, mutta vuonna 2001 oli yli 900 lääkärinvirkaa kokonaan täyttämättä.

Soininvaara lupasi hallituksen puuttuvan määrätietoisesti hoitojonoihin piakkoin valmistuvassa kansallisessa terveyshankkeessa. Välikysymyksessä mainittiin hälyttävänä esimerkkinä Kuopiossa sattunut tapaus, jossa sydänoireista kärsinyt potilas ei päässyt kunnan järjestämään hoitoon.

Korkein hallinto-oikeus velvoitti Kuopion kaupungin maksamaan potilaalle yksityisessä hoidossa tehdyn ohitusleikkauksen kustannukset. Soininvaaran mielestä Kuopiossa tapahtui ilmiselvä virhe, mutta se ei ole ainakaan nykyisen hallituksen vika.

Jos vuodenvaihteen 1994-1995 tapahtumaketjuun vaikuttivat kunnallistalouteen kohdistetut voimakkaat säästöt, on keskustan ryhmänjohtaja Mauri Pekkarinen pääsemässä Soininvaaran mielestä parlamentarismin historiaan tekemällä välikysymyksen omasta toiminnastaan Esko Ahon (kesk.) hallituksen kuntaministerinä.

Ryhmillä yhteinen huoli palveluista


Hallituspuolueiden ryhmäpuheenvuoroissa myönnettiin, että oppositio on nostanut keskusteluun tärkeän aiheen. Huoli terveyspalvelujen nopeasta saatavuudesta huolestuttaa monia kansalaisia. Toisaalta hallituspuolueiden puhujat muistuttivat, että Suomi on monella tapaa mitattuna terveydenhuollon huipulla maailmassa.

SDP:n Tuula Haatainen moitti oppositiota malttamattomuudesta. Hallituksen liikkeelle paneman kansallisen terveydenhuoltoprojektin työ päättyy vajaan kuukauden kuluttua.

Kokoomuksen Timo Ihamäki ei yhtynyt opposition näkemykseen yksityisen terveydenhuollon kasvusta julkisten palveluiden riittämättömyyden vuoksi. Hän muistutti, että ennen lamaa yksityislääkärillä käytiin useammin kuin nyt.

Vihreiden Ulla Anttila katsoi leikkausjonojen olevan osoitus ongelmista, mutta ne eivät ole ainoa terveydenhuollon mittari.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä oli samaa mieltä välikysyjien kanssa siitä, että kansalaisten on saatava palvelut kohtuuajassa ja ilman oikeudenkäyntejä.

Marjatta Stenius-Kaukonen vaati kiireellisiä ratkaisuja terveyskeskusten vastaanottoruuhkien ja leikkausjonojen purkamiseksi. RKP:n Pehr Löv uskoi hallituksen kiinnittäneen selkeästi huomiota ongelmiin. Kuluvan eduskuntakauden viimeinen vuosi tuo hänen mukaansa uudistuksia, jotka johtavat myönteiseen kehitykseen.

(MTV3-STT)

(Kymmenen uutiset 13.03.2002).

Lue myös:

    Uusimmat