Soininvaara: Pakkohoitonuoret pois aikuisten osastoilta sakon uhalla

Lapsilla yllättävän paljon psyykkisiä ongelmia

Erittäin vaikeasti hoidettaville ja vaarallisille nuorille psyykenpotilaille kaavaillaan 12-paikkaista hoitoyksikköä sellaisen sairaalan yhteyteen, josta löytyy tarvittava asiantuntemus. Alaikäisten tahdosta riippumatonta hoitoa selvittänyt työryhmä luovutti muistionsa Soininvaaralle tänään.

Alaikäisen voi määrätä tahdonvastaiseen hoitoon aikuisten osastolle ainoastaan silloin, jos se katsotaan nuoren edun mukaiseksi. Työryhmän selvitys paljasti kuitenkin, että merkittävä osa eli peräti 40 prosenttia tarkkailuun otetuista nuorista oli otettu aikuisten osastoille. Heidän joukossaan oli jopa alle 15-vuotiaita. Viidennes nuorista oli myös hoidettu aikuisten joukossa. Aikuisten osastojen levottomuus herättää nuoressa usein pelkoja.

Alueelliset erot suuria

Aikuisten osastoilta puuttuvat nuorille tärkeät vertaisryhmät, katsoo työryhmän jäsen perusturvajohtaja Matti Kaivosoja. Kaivosoja havaitsi myös suuria alueellisia eroja siinä, miten usein nuori päätyy aikuisten osastoille. "Mustia alueita" olivat Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois- ja Etelä-Savo sekä HUS-piiri, joilla oli kahden selvityskuukauden aikana 5-11 nuorta otettu tarkkailuun tai hoitoon aikuisten osastolle. Joillakin alueilla ainoakaan nuori ei päätynyt aikuisten osastoille.

Pakkohoidon tarve viisinkertaistunut

Kaivosoja selvitti vuodenvaihteessa parin kuukauden ajalta kaikki tahdosta riippumattomaan hoitoon lähetettyjen tai tarkkailuun otettujen alle 18-vuotiaiden taustat yksityiskohtaisesti. Selvityksen pohjalta on

Pakkohoidon tarve kasvaa

arvioitu, että vuodessa määrätään pakkohoitoon noin 300 alaikäistä. Määrä on kuluneen vuosikymmenen aikana jopa viisinkertaistunut. Osa tästä kasvusta selittyy myös sillä, että pakon käyttö saatetaan kirjata nyt säännöllisemmin, arvelee työryhmän puheenjohtaja, neuvotteleva virkamies Risto Pomoell sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Avopalvelujen puute ei saa johtaa pakkohoitoon

Tahdosta riippumattoman hoidon arviointiin tulleet nuoret olivat kiistatta avun tarpeessa, eikä hoitoon määrätty väärin perustein. Osalle olisivat kuitenkin riittäneet avopalvelut, jos niitä olisi ollut tarjolla. Pomoell pitää hyvin arveluttavana tilannetta, jossa avopalvelujen puute vaikuttaa pakkohoitoon määräämiseen. Työryhmän mielestä mielenterveyslain määrittelyä, siitä, millä perusteilla pakkohoito on mahdollinen, ei ole tarpeen muuttaa. Sen sijaan lain tulkintaa on yhdenmukaistettava. Myös tahdosta riippumattoman hoidon lomakkeisto on uusittava niin, että siitä käy ilmi, onko alaikäinen määrätty hoitoon aikuisten osastolle. Jos näin on tehty, on myös perusteltava, miten ratkaisu on katsottu nuoren edun mukaiseksi.

Vaikeahoitoisimmille ei leimaavaa paikkaa

Yksi suuri ongelma, on se, että kaikkein vaikeahoitoisimmille tai vaarallisille nuorille ei ole yhtään sopivaa hoitopaikkaa. Paikallisissa sairaaloissa saattaa olla ylivoimaista hoitaa esimerkiksi psykiatriseen hoitoon määrättyjä nuoria, joita ei ymmärrystä vailla olevina ole tuomittu rikoksesta. Koska vaikeahoitoisimpia potilaitakaan ei yleensä voi sijoittaa aikuisten osastolle eikä myöskään muiden nuorten joukkoon, on heille perustettava työryhmän mielestä uusi 12-paikkainen hoitoyksikkö.

Yksikkö olisi perustettava sellaisen sairaalan yhteyteen, jolla jo ennestään on vaarallisten ja vaikeahoitoisten potilaiden hoitoon tarvittavaa tietoa ja taitoa. Tästä yksiköstä ei saa kuitenkaan tulla korpeen perustettava, potilaita leimaava unhola, sanoo Kaivosoja. Työryhmä ei ottanut kantaa yksikön sijaintipaikkaan, mutta Tampere ja Kuopio ovat olleet asiasta kiinnostuneita. Yksikön perustamiskustannukset ovat 7-10 miljoonaa markkaa. Kun vuorokausimaksuksi arvioidaan 2500-3000 markkaa, on todennäköisesti keskusteltava myös kustannusten jaosta valtion ja kuntien kesken, arvelee Pomoell.

(STT)