Soini tähtää pääministeriksi - kaikki käyvät hallituskumppaneiksi

Soini sanoo STT:n haastattelussa, että Suomeen tarvitaan eduskuntavaalien jälkeen vahva enemmistöhallitus.

– Kolme neljästä suuresta puolueesta pitää olla hallituksessa, ja paljon muita sinne ei sitten mahdukaan, Soini sanoo.

Veikko Vennamon kuva seinällä

– Timo Soinin poliittinen ura alkoi vuonna 1979, kun hän liittyi 16-vuotiaana Suomen Maaseudun Puolueeseen.

– Vuosina 1984–92 Soini johti SMP:n nuorisojärjestöä ja opetteli politiikan tekoa legendaarisen Veikko Vennamon lähipiirissä. Vennamon kuva on edelleen Soinin työhuoneen seinällä eduskunnassa.

– Vuonna 1992 Soini valittiin SMP:n puoluesihteeriksi, mutta puolue teki konkurssin vuonna 1995.

– SMP:n jälkeen Soini perusti muutaman muun entisen SMP:läisen kanssa Perussuomalaiset-puolueen ja yritti sen riveistä eduskuntaan Kuopion vaalipiiristä 1999 tuloksetta.

– Vuoden 2003 vaaleissa Soini valittiin eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä.

– Soinin ja puolueen nousu alkoi vuoden 2006 presidentinvaaleista, joissa Soini sai yli 100 000 ääntä.

– Soini on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Hän on naimisissa ja hänellä on kaksi lasta.

Neljä vuotta sitten oppositioon vaalivoitostaan ”jytkystä” huolimatta jääneet perussuomalaiset eivät kuitenkaan etukäteen halua sulkea ovea miltään vaihtoehdolta. Soini sanoo, ettei ”nyt varsinaisesti halua” RKP:tä hallitukseen ja yhteistyö vihreiden kanssa kävisi ”todella pitkin hampain”.

– Kyllä näiden kahden puolueen ja vasemmistoliiton kanssa on vähiten yhteistä. Mutta se on parempi, että ei tässä nyt minään ylisatraappina esiinny, Soini sanoo.

Hallituspohja riippuu Soinin mielestä vaalituloksesta, eivätkä sitä ratkaise mitkään hygieniatekijät eli kuka tykkää kenestä.

Ulkoinen ja sisäinen turvallisuus kiinnostaa 

Totta kai Soini tavoittelee pääministerin paikkaa. Hän huomauttaa, että puolueen kannatus on nyt samalla tasolla kuin se oli viimeisissä gallupeissa ennen vuoden 2011 vaaleja. Perussuomalaisten tavoitteissa ovat ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden kannalta keskeiset ministerinpostit, ja opetus- ja kulttuuriministeriökin kiinnostaisi.

Vaikka Soini on puhunut keskustan Juha Sipilän tavoin 12 ministerin hallituksesta, hän myöntää, että käytännössä ihan niin pieneen hallitukseen ei päästä. Perussuomalaisten ministeriehdokkaiden nimiä Soinilta ei irtoa.

– Ei varmasti tule. Viimeksi oli lista. Minä en sitä vielä kirjaankaan laittanut. Se 2011 on vielä liian lähellä, Soini tunnustaa.

Sen verran hän ajatuksiaan valottaa, että perussuomalaisten ministereissä olisi sekä miehiä että naisia, mutta ei välttämättä tasapuolisesti yhtä monta.

Maahanmuutto tai Kreikka ei ratkaise 

Perussuomalaisten vaalimenestys ei Soinin mielestä riipu sen paremmin Kreikasta kuin maahanmuutostakaan, vaikka europarlamentaarikko Jussi Halla-aho (ps.) on arvioinut, että puolueen kenttä on maahanmuutosta vahvasti eri mieltä kuin puheenjohtaja Soini.

Halla-aho on kehunut valmistelemaansa perussuomalaisten maahanmuuttopoliittista ohjelmaa ”nuivaksi”. Vuoden 2011 vaalien alla joukko perussuomalaisia julkaisi maahanmuuttokriittisen ”nuivan vaalimanifestin”, ja heidän joukossaan olivat Halla-ahon lisäksi muun muassa puolueesta ja eduskuntaryhmästä erotettu James Hirvisaari (m.), neljä muuta eduskuntaan päässyttä ja nykyinen puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo.

– Puolueen puheenjohtaja puolustaa kaikkia puolueen ohjelmia ja vaaliohjelmia, ja sen olen tehnyt sekä semmoisissa asioissa, kun se on minulle mieleen, ja semmoisissa asioissa, joissa olen ollut asteen verran kriittisempi, Soini vastaa kysymykseen, kannattaako hän uutta ”nuivaa” ohjelmaa.

Soinin mielestä Suomeen tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa, mutta perussuomalaiset haluavat pitää kiinni EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tulevien työpaikanhakijoiden tarveharkinnasta. Myöskään suomalaisen palkkatason tai muiden työehtojen polkemista ei hyväksytä.