Slovakian romaneille viisumipakko

Viisumipakolla pyritään löytämään ratkaisua melkoiseksi ongelmaksi kasvaneeseen slovakialaisten romanien maahantuloon. Viisumipakkoa on pidetty äärimmäisenä keinona ongelman ratkaisemisessa.

Hallituksen mielestä turvapaikanhakijoiden suuren määrän vuoksi tilanne on poikkeuksellinen. Näin ollen viisumivapaussopimuksen edellytykset eivät täyty.

Tasavallan presidentti päätti asiasta ylimääräisessä presidentin esittelyssä. Tätä ennen valtioneuvosto teki esityksen asiasta ylimääräisessä istunnossaan.

Sen vuoksi, että Suomi on allekirjoittanut Schengenin sopimuksen, viisumipakko olisi voitu määrätä korkeintaan kuudeksi kuukaudeksi. Tätä lyhyemmällä ajalla haluttiin viestittää, että Suomi haluaa vaikuttaa myönteisesti Slovakian tilanteeseen.

Slovakian romanien oloista keskusteltiin eilen Helsingissä ulkoministeriön valtiosihteerin Jukka Valtasaaren ja hänen slovakialaisen virkaveljensä Jan Figélin kesken. Tässä yhteydessä slovakialaiset kertoivat toimista, joihin maan hallitus on ryhtynyt valmistautuessaan jäsenyysneuvotteluihin EU:n kanssa ja täyttääkseen jäsenyyskriteerit.

Jos viisumipakko olisi määrätty kolmeksi kuukaudeksi, Suomi olisi voinut syksyllä joutua kiusalliseen tilanteeseen. Viisumipakko olisi päättynyt vain viikkoa ennen Tampereella pidettävää huippukokousta, jossa käsitellään mm. maahanmuuttoasioita. Viisumipakon päättyminen olisi voitu kokea "avoimeksi kutsuksi" mielenosoituksille.

Häkämies: Viisumipakko raskas ase

Sisäministeri Kari Häkämies (kok.) myöntää, että viisumipakon palauttamisessa slovakialaisille kyse on varsin raskaasta aseesta.

Hänen mielestään päätös oli kuitenkin käytännön sanelema pakko. Hän perustelee viisumipakon palauttamista sillä, ettei muita keinoja ole tehokkaasti käytössä. Hallitus halusi, ettei tilanne käy hallitsemattomaksi.

Huomenna voimaan astuva viisumipakko näkyy heti rajoilla, sanoo komentajakapteeni Olli Kunnala Helsingin passintarkastusosastolta.

-Päätös välitetään heti maan viranomaisille, jotka tiedottavat asiasta rajoille. Jos Suomeen pyrkivällä henkilöllä ei ole lähtömaasta saatua viisumia Suomeen, lähtö estetään, Kunnala sanoo.

Viisumimääräys vaikuttaa Kunnalan mukaan jo esimerkiksi päätöksen voimaantuloa seuraavaan lentoon kaikissa lentoyhtiöissä. Vaikka lentoliput olisi jo ostettu, ilman viisumia koneeseen ei saa astua.

-Tärkeänä vaikuttimena on, että jos yhtiö tuo maahan henkilön, jonka maahantuloedellytykset eivät ole kunnossa, yhtiö voi saada syytteen laittoman maahantulon järjestämisestä, Kunnala huomauttaa.

Houkutteleva muuttokohde

Joulukuun jälkeen Suomeen on tähän mennessä tullut yli 1 000 turvapaikkaa hakevaa Slovakian romania. Juhannuksen jälkeen tulijoiden päivittäinen määrä on noussut tuntuvasti.

Suomi ei ole ollut ainoa maa, johon slovakialaisia ja muita keskieurooppalaisia romaneja on muuttanut. Muuttoliikettä on ollut moniin EU-maihin ja mm. Kanadaan. Britannia ja Irlanti palauttivat viisumipakon jo viime syksynä hillitäkseen jyrkästi lisääntyneitä turvapaikkahakemusmääriä. Viisumipakon palauttaminen on vähentänyt turvapaikanhakijoiden määrää.

Monissa maissa ilmeisen perusteettomat turvapaikkahakemukset on käsitelty muutamassa viikossa. Viime aikoina Saksa ja Itävalta ovat palauttaneet romanit pikaisesti.

Ulkoministeriön näkemyksen mukaan on todennäköistä, että Suomi nousee yhä houkuttelevammaksi muuttokohteeksi turvapaikkahakemusten pitkien käsittelyaikojen vuoksi. Syyt romanien päätökseen siirtyä tänä kesänä ja nimenomaan Suomeen eivät ole tiedossa.

Suomen viranomaisille muuttoliikkeiden syyt ovat muutoinkin jossain määrin epäselviä. Taustalla kuitenkin on joka tapauksessa romanian taloudellinen ja sosiaalinen tilanne sekä heidän kohtelunsa työmarkkinoilla. Romaneja arvioidaan olevan Slovakiassa noin 400 000 eli kymmenkunta prosenttia koko väestömäärästä.

Slovakian viranomaisten lausunnoissa on korostettu, että muutossa on kyse organisoidusta toiminnasta. Suomen viranomaisten tiedossa ei ole, että kyse olisi mistään taloudellisesti organisoidusta ja järjestetystä maastamuutosta.

Aika ajoin Suomi tekee päätöksiä viisumipakon palauttamisesta. Viimeksi vastaava päätös tehtiin talvella, kun kolumbialaisilta ryhdyttiin 40 vuoden tauon jälkeen vaatimaan jälleen viisumia. Vuosi sitten Suomen ja Kroatian viisumivapaussopimuksen soveltaminen keskeytettiin. Kummankin tapauksen taustalla olivat maahantuloon liittyvät väärinkäytökset. (MTV3-STT)