Siviilityölupa vankilasta säilyttää siteet työelämään

Useimmiten siviilityölupaa hakee normaali vankeus- tai nuorisovanki.

Suomen vankiloissa istuu tuomiotaan vuosittain keskimäärin vajaat 3 500 vankia. Osa vangeista sovittaa tuomiotaan käymällä työssä vankilan ulkopuolella. Arkipäivät sujuvat työpaikalla, mutta kaikki vapaa-aika vankilan suojissa.

- Siviilityölupien määrää ei meillä ole tarkkaan tilastoitu, mutta arviolta niitä myönnetään vuosittain satakunta, lakimies Jouko Pietilä Rikosseuraamusvirastosta arvioi. Siviilityöluvan voi myöntää vankilan johtaja tai Rikosseuraamusvirasto.

Useimmiten siviilityölupaa hakee normaali vankeus- tai nuorisovanki. Myös elinkautista istuvan on mahdollista päästä töihin vankien muurien ulkopuolelle. Sen sijaan virkarikoksesta tuomitulle ei lupaa voida myöntää julkisen viran tai toimen hoitamista varten.

Vangilla ei saa myöskään olla sellaisia keskeneräisiä oikeusjuttuja, joiden voidaan katsoa vaikuttavan siviilityön hoitamiseen.

- Viimeisen reilun vuoden aikana ei kukaan elinkautisvanki ole lupaa hakenut, mutta myös he voivat sitä periaatteessa hakea tuomionsa loppupuolella. Elinkautisvangille lupaa myönnettäessä täytyy sitten hänen kohdallaan olla jo realistinen vapautuminen käsillä. Tiedän erään aiemmin yksityisyrittäjänä työskennelleen elinkautisvangin kyselleen viime aikoina siviilityöluvan hankkimisesta. Enemmän heiltä tulee kuitenkin opintolupahakemuksia, Pietilä kertoo.

Tiukat rajat työpaikalle

Työlupa voidaan myöntää ulkopuolisen työnantajan palvelukseen tai oman elinkeinon harjoittamista varten. Siviilityölupa mahdollistaa myös työharjoittelun tai vastaavan työhönsijoittumista edistävän toiminnan.

Myös työpaikalle asetetaan tiukat rajat. Yrityksen asioiden tulee olla viranomaisiin päin kunnossa ja viranomaisten on pystyttävä valvomaan riittävästi työssäkäyntiä rangaistuslaitoksesta käsin. Mikäli siviilityölupaan liittyviä ehtoja ei noudateta, lupa voidaan peruuttaa.

- Joitakin lupia aina vuosittain peruutetaan, mutta niiden syynä ovat olleet pienet väärinkäytökset, kuten luvaton yhteydenpito omaisiin. Mitään suurempia väärinkäytöksiä ei siviilityölupien suhteen ole sattunut, lakimies Jouko Pietilä kertoo.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat